| Summary: | Tämän tutkielman pääasiallisena tarkoituksena on tarkastella animoidussa tieteisfiktiokomediassa, Rick and Morty (2013–), esiintyvää kielivaihtelua, sekä tutkia vaihtelun ilmenemistä ja vaikutusta sekä katsojan että ohjelman sisäisestä näkökulmasta. Kielivaihtelua tarkastellaan myös sen ymmärrettävyyden ja tulkinnan näkökulmista, selvittäen mitä käännös- ja tulkintastrategioita sarja tarjoaa katsojalle automaattisesti, mutta myös mitä strategioita katsoja joutuu väistämättä käyttämään itse ymmärtääkseen sitä osaa kielivaihtelusta, jota ei käännetä. Kielivaihtelu sarjassa nousee esiin luonnollisten kielten käytön seurauksena, mutta pääasiassa se ilmenee sarjassa esitetyn kehitetyn kielen johdosta. Tutkielman toisena päätarkoituksena onkin määrittää kyseessä oleva kehitetty kieli sen rakenteen, roolin ja käytön puolesta. Tutkimuksen kohteena olivat sarjan kolme ensimmäistä tuotantokautta, ja niiden yhteenlasketut 31 erillistä jaksoa.
Analyysimenetelmät koostuivat pääasiassa laadullisesta sisällönanalyysista, jonka avulla data jaettiin useisiin lohkoihin eri teemojen mukaan, kuten ’luonnollisten kielten rooli koodinvaihtotilanteissa’ tai ’kehitetyn kielen visuaalinen tulkinta’, jonka jälkeen kerättyä dataa voitiin luokitella ja arvioida sekä laadullisesti, että määrällisesti. Sisällönanalyysin tueksi menetelmiä johdettiin tutkimuskirjallisuudesta, erityisesti eri luokitteluiden muodossa. Eri tutkijat ovat luoneet lukuisia luokitteluasteikoita kehitetyille kielille esimerkiksi niiden rakenteen ja tehtävien määrittelyyn. Monikielisyyden ja kielivaihtelun taustakirjallisuudesta nousi erinäisiä luokitteluja koodinvaihtelun motivaatioista, monikielisyyden rooleista fiktiossa, sekä kielivalinnoista, tukemaan kielivaihtelun analyysia luonnollisten kielten välillä, sekä avustamaan fiktiivisen kielen käytön analyysia.
Tutkimus onnistui tavoitteissaan määritellä Rick and Morty -sarjassa esiintyvä kehitetty kieli, sekä koota kokonaiskuva sarjan kielivaihtelusta, sen ymmärrettävyydestä sekä tulkittavuudesta. Käännöksen puuttumista korvaavia erillisiä tulkintastrategioita havaittiin kolme.
Vaikka fiktiivisten kielten suosio on nousussa, niiden tutkiminen on jäänyt hyvin vähäiseksi useasta syystä: kehitetyille kielille ei ole juurikaan omia tutkimusmenetelmiä, vaan tähän tarkoitukseen sovelletaan yleisiä kielitieteen metodeja. Tämä käytäntö puolestaan on aiheuttanut paheksuntaa tutkijapiireissä menetelmien sopimattomuuden vuoksi; ihmiskielten tutkimiseen suunnattuja menetelmiä ei voisi soveltaa muiden lajien käyttämiin kieliin. Menetelmien vähyydestä johtuu myös kehitettyjen kielten tutkimuksen yksipuolisuus — tutkimusten kohteena ovat pääasiassa kielet, jotka ovat kehitetty vastaamaan luonnollisten kielten mittavuutta esimerkiksi kieliopin ja sanaston puolesta. Itse tutkimuksen lisäksi argumentoin tässä maisterintutkielmassa tämän alan tutkimusmenetelmien muokkauksen ja soveltamisen puolesta, ja myös sen, että menetelmien kehittämisessä olisi tulevaisuudessa harkittava myös (kieli)tieteen ulkopuolisten toimijoiden panosta.
|
|---|