| Yhteenveto: | Tässä tutkimuksessa tutkittiin maahanmuuttajataustaisten yläkoulussa opiskelevien oppilaiden kokemuksia sosiaalisista suhteista ja niiden merkityksestä kouluun kiinnittymisessä. Tutkimusaihe valittiin, sillä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä suomalaisissa kouluissa on kasvanut. Ilmiön laajuuden ja ajankohtaisuuden vuoksi sen tutkiminen on aiheellista monitahoisen ymmärryksen saavuttamiseksi. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen, ja siinä on fenomenologinen lähestymistapa. Aineisto kerättiin eräästä keskisuomalaisesta yläkoulusta ja se hankittiin sosiometrisen kyselyn ja haastattelun keinoin. Haastatteluun osallistui yhdeksän maahanmuuttajataustaista oppilasta. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä hyödyntäen.
Tutkimuksen mukaan kyseisessä koulussa sosiaaliset suhteet olivat jakautuneet selvästi maahanmuuttajataustaisiin ja kantasuomalaisiin. Erottelua vahvisti koulussa ilmennyt rasismi ja kulttuuriset erot. Tutkimuksen perusteella myönteiset sosiaaliset suhteet vahvistivat haastateltavien kouluun kiinnittymistä ja kielteiset kokemukset muiden vertaisten kanssa heikensivät sitä. Tutkimuksessa muodostetut kiinnittymisen profiilit osoittivat, että suurin osa maahanmuuttajataustaisista oppilaista oli kiinnittynyt kouluun vähintään yhdellä kiinnittymisen osa-alueella.
Tulosten perusteella maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kiinnittymistä luonnehtii koulun sosiaalisten suhteiden jakautuneisuus. Maahanmuuttajataustaisten ja kantasuomalaisten oppilaiden välistä positiivista vuorovaikutusta ja toveruutta ei voida pitää itsestään selvänä vain sen perusteella, että he käyvät samaa koulua.
|
|---|