| Yhteenveto: | Tutkielman tarkoituksena on vertailla Hannah Arendtin ja Friedrich Hayekin käsityksiä
totalitarismista, sekä heidän tapojaan tehdä totalitarismia vastustavaa yhteiskuntateoriaa.
Arendt ja Hayek tulivat kumpikin tahoillaan tunnetuiksi toisen maailmansodan jälkeisenä
aikana totalitarismia käsittelevillä teoksillaan ja loivat kumpikin myöhemmin teoksissaan
esiintyviä teemoja syventävää yhteiskuntafilosofiaa. Heidän analyysinsä totalitarismista eli
natsi-Saksan ja Stalinin Neuvostoliiton tapahtumista ovat hyvin erilaiset. Samoin heidän
muodostamat yhteiskunnalliset näkemyksensä poikkeavat suuresti toisistaan, mutta ovat
edelleen vaikutusvaltaisia. Arendt on politiikan teoreetikko, joka pohtii poliittisen toiminnan
mahdollisuuksia moderneissa yhteiskunnissa. Hayek on taustaltaan liberalistinen
taloustieteilijä, ja hänen analyysissään markkinatalouden periaatteiden kunnioittaminen
rajoittaa poliittisen toiminnan liikkumavaraa. Vertailen miten Arendt ja Hayek käsittävät
näiden hyvin erilaisten positioiden kautta kansalaisyhteiskunnan toiminnan totalitarismin
kokemusten jälkeisenä aikana ja miten he ajattelevat yhteiskunnallisen vapauden toteutuvan.
Argumentoin, että Arendtin ja Hayekin näkemysten erot palautuvat heidän erilaisiin
käsityksiinsä kapitalismin roolista modernina aikana ja siten osittain yleisiin eroihin Hayekin
edustaman liberalistisen perinteen ja Arendtin ajattelun välillä, joka hyväksyy vahvasta
Marx-kriittisyydestä huolimatta tietyt marxilaiset lähtökohdat. Heitä yhdistää poliittisten
massaliikkeiden kritiikki ja yritykset määrittää pohjaa kestäville poliittisille instituutioille.
Arendtin ja Hayekin totalitarismianalyysien yhdistäminen heidän muun tuotantonsa
laajempaan historialliseen viitekehykseen sijoittaa heidät kylmän sodan kontekstiin sekä
avaa tapoja tarkastella myös nykymaailmaa. Hayek voidaan nähdä siltana 1800-lukulaisen
liberalismin ja nykyaikaa määrittävän uusliberalismin välillä. Arendtin yhteiskuntakritiikin
teemat puolestaan voidaan ulottaa uusliberaaliin aikaan. Vertailun kautta voidaan herättää
ajatuksia yhteiskunnallisen muutoksen mahdollisuudesta, sekä demokratian ja talouden
välisistä jännitteistä.
|
|---|