| Summary: | Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten nuorten näkemykset huomioidaan heille laadittujen asiakassuunnitelmien kirjauksissa ja voivatko nuoret vaikuttaa työskentelyn tavoitteisiin. Tutkimuskohteena ovat lastensuojelun avohuollon tukitoimiin kuuluvan nuorten intensiivityön asiakassuunnitelmat. Tarkoituksena on tarkastella sitä, miten nuorten osallisuutta ilmaistaan heille laadituissa asiakassuunnitelmissa ja mihin asioihin nuorten ilmaisemat mielipiteet tai kannanotot liittyvät. Tarkoituksena ei ole pyrkiä luomaan uutta teoriaa, vaan kiinnittää huomio nuorten osallisuutta ilmaisemiin seikkoihin. Lisäksi pyrkimyksenä on tuottaa tietoa siitä, miten nuorten osallisuutta voitaisiin huomioida paremmin heille laadituissa asiakassuunnitelmissa.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jonka aineisto koostuu 40 työskentelyssä olleen 12–17 -vuotiaan nuoren asiakassuunnitelmista joita oli yhteensä 65 kappaletta, sekä työskentelyä koskevista yhteenvedoista joita oli yhteensä 21 kappaletta. Aineiston analyysitapa on aineistolähtöinen sisällönanalyysi.
Tutkimuksen teoreettisena pohjana on erilaiset osallisuutta kuvaavat käsitteet. Osallisuuden käsitteellä voidaan viitata yksilön laajempaan vaikuttamisen mahdollisuuteen, ja siihen liittyen osallisuus voidaan jakaa kolmeen eri ulottuvuuteen: sosiaaliseen osallisuuteen, yhteiskunnalliseen osallisuuteen ja poliittiseen osallisuuteen. Tämä tutkimus keskittyy tarkastelemaan nuorten sosiaalisen osallisuuden ilmenemistä, jossa korostuvat vuorovaikutus, toimijuus, asioihin vaikuttaminen ja vastuun kantaminen omasta toiminnasta. Näitä tarkastellaan erityisesti nuorten mielipiteistä tuotettujen kirjausten avulla. Tarkastelun apuna käytetään Nigel Thomasin esittämää osallisuuden tikapuuteoriaa, joka kuvaa osallisuuden tasoa.
Tutkimustulosten mukaan nuorten osallisuus ei näy asiakassuunnitelmissa kovin hyvin. Tuloksista voidaan päätellä, että sosiaalityöntekijöiden huolet määrittelevät vahvasti asiakassuunnitelmiin kirjattuja työskentelyn tavoitteita. Nuorilla ei ole mahdollisuutta osallistua asiakassuunnitelman laatimiseen, koska niitä ei kirjoiteta yhdessä. Työntekijät laativat asiakassuunnitelmat itsenäisesti perheen kanssa aiemmin pidetyn työskentelyä koskevan aloitusneuvottelun pohjalta. Tällöin neuvottelusta tehdyt muistiinpanot ovat olleet asiakassuunnitelman laatimisen apuvälineenä. Näin ollen suunnitelmat rakentuvat työntekijän tuottaman tiedon kautta, jossa nuori jää tiedon välillisen toimijan positioon.
|
|---|