Kaiun vaikutus musiikista havaittuihin emootioihin

Tässä kokeellisessa tutkimuksessa tarkasteltiin kaiun vaikutuksia musiikista havaittuihin emootioihin. Vaikka auditiivisten havaintojen tiedetään kykenevän luomaan kuulijalle kokemuksia erilaisista tiloista ja liikkeistä, niiden emotionaalisista merkityksistä tiedetään hyvin vähän. Tutkimuksen tarko...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Pihala, Joonas
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Department of Music, Art and Culture Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2019
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/63443
Description
Summary:Tässä kokeellisessa tutkimuksessa tarkasteltiin kaiun vaikutuksia musiikista havaittuihin emootioihin. Vaikka auditiivisten havaintojen tiedetään kykenevän luomaan kuulijalle kokemuksia erilaisista tiloista ja liikkeistä, niiden emotionaalisista merkityksistä tiedetään hyvin vähän. Tutkimuksen tarkoituksena oli kasvattaa ymmärrystä siitä, miten musiikissa käytetyt erilaiset kaikuefektit voivat vaikuttaa musiikin välittämiin emotionaalisiin merkityksiin. Aihetta lähestyttiin ekologisen havaintopsykologian ja musiikin emootiotutkimuksen näkökulmista, joiden perusteella muodostettiin myös koeasetelmassa testattavat hypoteesit. Tutkimuksen aineisto kerättiin kuuntelukokeella, johon osallistui 32 henkilöä. Kuuntelukokeessa arvioidut musiikkiärsykkeet (18) perustuivat kolmeen riippumattomaan muuttujaan: tilan kokoon, kaiun määrän ja sävellajiin. Ärsykkeiden perustana käytettiin kahta viululla soitettua melodiaa (jooninen & aiolinen), jotka prosessoitiin kaikumallinnuksilla kolmessa tilan koossa ja kolmella kaiun määrällä (faktorit 2 x 3 x 3). Osallistujat arvioivat toistetut musiikkiärsykkeet numeerisesti (1–7) emootiokategorioihin ja emootioiden dimensionaaliseen malliin perustuvilla viidellä emootioasteikolla (valenssi, energia, jännite, suru/melankolia, ilo/onni). Arviointiin käytettiin portaattoman arvioinnin mahdollistavia liukusäätimiä graafisessa Max/MSP -ohjelmointiympäristössä. Koeasetelmasta kerätty aineisto analysoitiin useampisuuntaisella toistettujen mittausten varianssianalyysilla, jonka perusteella löydettiin useita tilastollisesti merkitseviä päävaikutuksia. Tulosten perusteella kaiulla oli huomattava vaikutus musiikista havaittaviin virittyneisyyden vasteisiin (energia ja jännite), sekä pieni vaikutus myös musiikista havaittavaan suruun/melankoliaan. Suurempi tilan koko heikensi tilastollisesti merkitsevästi musiikista havaittavia virittyneisyyden vasteita energia (p < .001, η2≈.49) ja jännite (p < .001, η2≈.43), sekä voimisti musiikista havaittua surua/melankoliaa (p < .007, η2≈.17). Myös suurempi kaiun määrä heikensi musiikista havaittavia virittyneisyyden vasteita energia (p < .001, η2≈.26) ja jännite (p < .001, η2≈.21), sekä voimisti musiikista havaittua surua/melankoliaa (p < .001, η2≈.19). Kokonaisuudessaan tutkimuksen tulokset antavat viitteitä siitä, että kaiulla on merkittävä rooli musiikin välittämien tunnekokemuksien muodostumisessa.