| Yhteenveto: | Tässä pro gradussa tutkin kuulumisen (eng. Belonging) kokemuksen vahvuutta ja sen
suhdetta ihmisten elämäntilanteeseen liittyviin taustamuuttujiin. Aineistona käytän neljää
Kulutus ja elämäntapa -kyselystutkimussarjaa vuosilta 1999-2014. Selittävinä muuttujina
käytän viittä eri asuinpaikan tasoa, sekä neljää muuta yhteisöä, kuten työ-, koulu- ja
verkkoyhteisöjä. Taustamuuttujina käytän yhdeksää vastaajien elämäntilanteeseen liittyvää
seikkaa, mm. sukupuolta, peruskoulun jälkeistä koulutusta ja koettua hyvinvointia.
Hypoteesina on, että valittujen taustamuuttujien ja kuulumisen välillä on yhteys, ja että
taustamuuttujilla voi selittää kuulumisen kokemusta. Hypoteesi perustuu aikaisempaan
tutkimukseen, jonka mukaan paikkaan kuuluminen koostuu ympäristön -, yhteisön - ja
ihmisen henkilökohtaisen kontekstin yhteisvaikutuksesta.
Pro gradu jakautuu kolmeen tutkimuskysymykseen. Näistä kaksi ensimmäistä rakentavat
alkuasetelman kolmannelle tutkimuskysymykselle. Tarkoituksena on ensin selvittää
kuulumisen vahvuus valittuihin yhteisöihin, ja miten se muuttunut 1999-2014 välillä.
Kolmannessa tutkimuskysymyksessä käytän Multiple classification analysis (MCA)
-menetelmää SPSS-ohjelman avulla. Siinä analysoidaan taustamuuttujien vaikutusta
yhteisöihin kuulumiseen ja tehdään löydöksistä tulkintoja.
Malli kykeni antamaan useisiin yhteisöihin kohtalaisen voimakkaan selitysasteen
selitettäessä kokemusta kuulumisesta. Malli kykeni selittämään erityisen hyvin
seurakuntaan, naapurustoon ja suomalaiseen yhteiskunnan kuulumista. Kotikuntaan
kuulumista malli ei kyennyt selittämään juurikaan.
Merkittävinä löydöksinä mainitsen vastaajien koetun hyvinvoinnin, iän ja poliittisen
suuntautumisen vaikutuksen kuulumisen kokemuksen vahvuuteen. Sukupuolella ja
asuinpaikan tyypillä (kaupunki/maaseutu) löydettiin heikko yhteys.
|
|---|