| Summary: | 1920-luvun Norjassa kommunismista tuli enenevissä määrin uhka vallinneelle yhteiskuntajärjestykselle ja se täytyi ottaa vakavasti. Tämä tutkielma avaa polarisoitunutta tilannetta, joka Norjassa tuona aikana vallitsi. Vuosien 1924 – 1927 parlamenttidebateissa radikaali vasemmisto pyrki kaikin keinoin haastamaan maan keskusta-oikeistolaisen järjestyksen. Parlamentin täysistuntokeskustelujen analysointi avaa kommunistien ja muun poliittisen kentän välistä suhdetta tuoden näin osaltaan lisäelementin norjalaisen työväenliikkeen historian tutkimustraditioon. Mitä muotoja kommunistien muodostama uhka sai aikaan Norjassa? Millä tavoin muut puolueet suhtautuivat kommunistien levittämään propagandaan? Tarkasteluajanjaksolla 1924 – 1927 kommunisteihin varautuneesti suhtautuneet puolueet eivät tyytyneet vain esittämään vastalauseita kommunisti-ideologiaa kohtaan, vaan pyrkivät tiukasti kontrolloimaan aatteen leviämistä laajemmin yhteiskunnassa, pidättämällä kommunisteja ja pyrkimällä etäännyttää kommunistiedustajia poliittisesta päätöksenteosta. Tukielmassa korostuvat tapaustutkimuksen ohella parlamenttihistorian, poikkikansallisen historian sekä vertailevan historiantutkimuksen traditiot. Näiden lähestymistapojen avulla on tarkoitus saada paras irti alkuperäislähdeaineistosta
During the inter-war period communism became a force to be reckon with in Norway. In this study, the aim is to shed light on the situation that Norway had to cope with in those highly polarized times of the mid 1920´s. At every possible turn, the radical left-wing tried to challenge other political parties in Norway and analyzing the Norwegian parliament debates will supplement the research of the Norwegian labour movement as a whole. What kind of a threat did communists present and what was their relation to other political parties? What were the reactions amongst the Norwegian political parties against the communist propaganda? Not only did the other parties protest spreading the communist ideas inside Norwegian society but also they tried to control these ideas through arrests and distancing communist members from the center of political processes and policy-making. Methodologically this master thesis will be a combination of parliament-, transnational and comparative study of history. Through these perspectives, the purpose is to get the best out of my original source material the Stortingsforhandlinger.
|
|---|