Työntekijöiden ammatillinen toimijuus monikansallisissa organisaatioissa

Tutkimuksessa selvitettiin monikansallisten organisaatioiden työntekijöiden kokemuksia ammatillisesta toimijuudestaan, jotta organisaatiot voivat vastata kansainvälisten markkinoiden kovaan kilpailuun asiakkaista sekä työntekijöistä. Laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla 10 työ...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Paulamäki, Katariina
Muut tekijät: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2019
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/63345
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkimuksessa selvitettiin monikansallisten organisaatioiden työntekijöiden kokemuksia ammatillisesta toimijuudestaan, jotta organisaatiot voivat vastata kansainvälisten markkinoiden kovaan kilpailuun asiakkaista sekä työntekijöistä. Laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla 10 työntekijää kuudesta organisaatiosta. Lisäksi aineistossa käytettiin 12 valmiiksi litteroitua haastattelua Collinin ym. (2017) JELMO -hankkeesta. Nauhoitettu ja litteroitu aineisto teemoiteltiin teoria- ja aineistolähtöisesti. Tulosten mukaan päätoimistoissa ammatillista toimijuutta rajoittivat vähäinen yhteistyö sekä vuorovaikutus ja tietyt johtamistavat. Etätoimistoissa toimijuutta rajoittivat näiden lisäksi sosiopoliittisen tuen ja arvostuksen puute, roolien epäselvyys, vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa muutoksiin ja urakehityksen haasteet. Suurimmat erot pää- ja etätoimistojen toimijuuden kokemuksissa liittyivät vaikuttamisen mahdollisuuksiin ja sosiaalisen verkoston luomiseen. Aineistolähtöisen analyysin perusteella monikansallisten organisaatioiden työntekijöiden ammatillista toimijuutta rajoittivat liikkumattomuus ja monikielisyys. Tutkimuksen tuloksista voi päätellä, että ammatillista toimijuutta tulee monikansallisissa organisaatioissa tukea monitahoisesti. Erityisesti viestintään, viestintäteknologiaan ja tiedon avoimuuteen tulee kiinnittää huomiota strategisessa suunnittelussa. Johtajuudella ja sen jakautumisella organisaatioon on suuri merkitys ammatillisen toimijuuden kokemukseen.