| Summary: | Monikielisyys ja -kulttuurisuus ovat keskeinen ilmiö 2010-luvun Suomessa. Vieraskielisten ihmisten määrä on kasvanut viime vuosikymmenten aikana vauhdilla koko maassa ja siten myös kouluissamme. Koska monikulttuurisuuden tuomat muutokset koulumaailmalle ovat suhteellisen tuoreita, ovat monet opettajat uuden äärellä suomi toisena kielenä (S2) -oppilaiden parissa työskennellessään. Joitakin tutkimuksia kouluista ja esimerkiksi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumisesta on jo tehty, mutta aineenopettajien työtä, sen eri puolia ja haasteita monikulttuuristen ryhmien parissa ei ole tutkittu toistaiseksi kovin paljoa. On tärkeää kerätä aineenopettajien näkemyksiä ja kokemuksia ilmiöstä, joka koskee yhä suurempaa osaa Suomen kouluista tulevaisuudessakin.
Tämä tutkielma pyrki selvittämään laadullisen tutkimuksen menetelmiä hyödyntäen englanninopettajien ajatuksia ja kokemuksia S2-oppilaiden opettamisesta osana suomenkielistä ryhmää. Tavoitteenani oli selvittää, mitkä olivat englanninopettajien mielestä keskeisimpiä haasteita, joita S2-oppilaiden englanninopetukseen liittyi. Lisäksi selvitin tukemisen ja eriyttämisen keinoja, joita opettajat hyödynsivät työssään S2-oppilaiden kanssa. Käytännön opettamisen lisäksi tämän tutkimuksen yhtenä tavoitteena oli saada vastauksia siihen, kokivatko englanninopettajat saamansa opettajankoulutuksen valmistaneen heitä tarpeeksi työskentelyyn monikulttuuristen oppilaiden kanssa.
Tämän tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla kahta opettajaa sekä keräämällä verkkokyselylomakkeella 11 muun opettajan vastaukset: vastaajien kokonaismäärä on näin ollen 13. Vastauksista kävi ilmi, että eniten haasteita S2-oppilaiden opettamiseen tuntuu aiheuttavan oppilaiden heikompi suomen ja englannin osaamisen taso. Tämä tuottaa opettajalle usein lisätyötä esimerkiksi kokeiden laatimisessa. Lisäksi moni opettaja koki, ettei resursseja S2-oppilaiden tukemiseen ole riittävästi. Yleisiä tukikeinoja olivat lisäaika kokeita ja tehtäviä varten, oman puheen mukauttaminen oppilaan tasoon sopivaksi sekä suomen kielen vähentäminen tehtävistä. Erityisen keskeistä oli myös yhteistyö erityisopettajan kanssa; miltei jokainen tutkimukseen osallistuneista englanninopettajista piti erityisopettajaa, ja moni myös koulunkäynninohjaajia, tärkeässä roolissa S2-oppilaiden tukemisen kannalta. Kukaan vastaajista ei myöskään kokenut, että opettajankoulutus olisi valmistanut heitä työskentelyyn S2-oppilaiden kanssa riittävästi; suurimman osan mielestä heidän koulutuksensa ei ollut antanut valmiuksia monikulttuuristen ryhmien opettamiseen oikeastaan lainkaan.
|
|---|