| Summary: | Tutkielmassa tarkastellaan Suomen eduskunnan täysistuntokeskusteluja Turkistarhaton
Suomi-kansalaisaloitteesta vuonna 2013. Kyseinen kansalaisaloite oli ensimmäinen
eduskunnan käsittelyyn päätynyt kansalaisaloite. Tutkimuksen näkökulma on retorinen ja
pohjaa Chaïm Perelmanin uuden retoriikan teorian argumentointitekniikkaan. Tutkimuksen
tehtävänä on selvittää retorisen analyysin avulla, kuinka kansanedustajat argumentoivat
kansalaisaloitteen puolesta ja vastaan. Tutkielmassa lähestytään turkistarhausta eettisenä
kysymyksenä ja analysoidaan aineiston avulla kansanedustajien näkökulmaa aiheeseen.
Eettistä näkökulmaa tutkielmassa alustetaan eläinfilosofian perusteiden kautta.
Eläinfilosofiasta esitellään tutkimusalan keskeisimmät teoriat Peter Singeriltä ja Tom
Reganilta. Substanssia tutkielmaan tuo luku, jossa tarkastellaan turkistarhauksen ympäristöja
talouspoliittisia merkityksiä Suomessa ja alan tulevaisuuden näkökulmia.
Turkistarhaus on ollut pidempään kiistakapula suomalaisessa yhteiskunnallisessa
keskustelussa eläinaktivistien ja tuottajien välillä. Aineiston analyysissä nousee esille
kansanedustajien suhtautuminen turkistarhaukseen puhtaasti talouspoliittisena
kysymyksenä. Taloudelliset vaikutukset ja arvot ovat keskusteluasetelmassa hierarkkisesti
korkeammalla kuin eläinten oikeudet. Aloitetta kannattaneiden yritykset vaikuttaa
keskustelun lopputulokseen olivat lähtökohtaisesti vähäiset, vaikka enemmistö edustajista
tiedosti turkiseläinten hyvinvointiongelmat.
|
|---|