Käyttöliittymän suunnitteluperiaatteet mobiilisovelluksissa

Käyttöliittymä on kriittinen työkalu käyttäjän kokemukselle teknologiasta, ja sen suunnittelun periaatteita on esitetty tieteellisessä kirjallisuudessa ensimmäisten käyttöliittymien syntymisestä asti. Käyttöliittymän optimaalinen suunnittelu edistää teknologian käytön helppoutta, miellyttävyyttä sek...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Fagernes, Erno
Other Authors: Informaatioteknologian tiedekunta, Faculty of Information Technology, Informaatioteknologia, Information Technology, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Bachelor's thesis
Language:fin
Published: 2019
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/63183
Description
Summary:Käyttöliittymä on kriittinen työkalu käyttäjän kokemukselle teknologiasta, ja sen suunnittelun periaatteita on esitetty tieteellisessä kirjallisuudessa ensimmäisten käyttöliittymien syntymisestä asti. Käyttöliittymän optimaalinen suunnittelu edistää teknologian käytön helppoutta, miellyttävyyttä sekä tehokkuutta. Kirjallisuudessa esitetyt suunnitteluperiaatteet pohjautuvat tutkimuksiin vuosikymmenien takaa, sekä niiden soveltuvuus uusiin teknologioihin vaativat soveltamista käyttökontekstiin. Mobiilisovellusmarkkinat ovat erittäin kilpailulliset, sekä sovelluksien käyttöönotossa ja omaksumisessa on huomattavissa merkittäviä haasteita. Tämän johdosta on tarpeellista yhtenäistää tieteellistä käsitystä siitä, kuinka mobiilisovelluksen käyttöliittymä tulee suunnitella. Tämä tutkielma on kirjallisuuskatsaus aiheeseen käyttöliittymän suunnitteluperiaatteet sovellettuna mobiilisovelluksiin, joka on tehty viimeisimpien ja merkittävimpien akateemisten lähteiden pohjalta. Tutkielmassa kartoitetaan kirjallisuuden mukaan tärkeimmät käyttöliittymän ominaisuudet ja suunnitteluperiaatteet, jotka sovelletaan mobiilisovelluksiin niiden ominaisuudet huomioon ottaen. Tutkimuskysymyksenä on: Miten mobiilisovelluksen käyttöliittymä tulee suunnitella? Vastaus kartoitetaan ensin kirjallisuuden pohjalta, jonka jälkeen yhteenvedossa pohditaan aiheen nykyistä tilannetta tieteellisessä kirjallisuudessa, sekä tarpeet jatkotutkimuksille tieteellisen käsityksen aiheesta kehittymiselle.