| Yhteenveto: | Tutkimukseni tehtävänä on selvittää, miten koulutusmahdollisuuksien tasa-arvo tulee ilmi
opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuissa Sipilän hallituksen aikana 1.6.2015 – 30.9.2018.
Tarkoituksena on selvittää, miten aiheesta on ministeriön julkaisuissa puhuttu, ja miten tasaarvoa priorisoidaan koulutuspoliittisena tavoitteena. Monien tutkimusten mukaan
koulutuksen tasa-arvon kehitys on kääntynyt Suomessa 2000-luvulla negatiiviseksi.
Tarkoitukseni on tarkastella, kuinka hyvin tämä on tiedostettu ministeriön julkaisuissa.
Tutkimukseni keskittyy tarkastelemaan koulutusmahdollisuuksia suomalaisen
korkeakoulujärjestelmän tasolla. Tarkastelun pohjana toimii sosiaalisen taustan vaikutukset
koulutusmahdollisuuksiin, eli tässä tutkimuksessa en siis keskity esimerkiksi sukupuoleen
liittyviin eriarvoisuuskysymyksiin. Analyysimenetelmänä käytän kvalitatiivista
diskurssianalyysia. Aineistona toimii opetus- ja kulttuuriministeriön aihetta käsittelevät
julkaisut, joita rajauksen jälkeen löytyi yhdeksän (9) kappaletta. Tutkimustuloksissa tulee
ilmi, että käsittelyssä olevat ministeriön julkaisut kyllä tiedostavat tyydyttävästi, että
koulutusmahdollisuuksien tasa-arvon tila ei ole valmis. Julkaisuja joissa aihetta on
relevantilla tavalla käsitelty, löytyi kuitenkin vain vähän. On myös todettava, että aihetta on
lopulta käsitelty varsin ristiriitaisesti ja epäjohdonmukaisesti. Kielenkäyttö julkaisuissa ei
ole yhtenevää, vaan sisältää välillä rajuja ja kyseenalaisia käsitteitä. Keskeistä
tutkimuksessani on esiin nostettu huomio siitä, että koulutusmahdollisuuksien tasaarvokehitys on kääntynyt 2005 vuoden jälkeen negatiiviseksi. Tutkielman tuloksista voidaan
kuitenkin päätellä, että ongelma on tiedostettu myös opetus-ja kulttuuriministeriössä, ja täten
ainakin osittain myös Sipilän hallituksen toimesta. Tuloksista ei kuitenkaan käy selväksi,
miten ongelmaan aiotaan jatkossa puuttua, ja kuinka tärkeänä prioriteettina se toiminnassa
nähdään.
|
|---|