Maalitodennäköisyyksien mallintaminen jääkiekossa

Data-analyysin hyödyntäminen urheilulajien analysoinnissa on yleistynyt tekniikan kehityksen myötä. Luultavasti tunnetuin läpimurto on tapahtunut baseballissa, joka sopii toistokokeiden tapaiselta tyyliltään erinomaisesti mallinnettavaksi. Jääkiekossa data-analyysi on vasta tekemässä nousuaan, sillä...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Pellinen, Jani
Muut tekijät: Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Faculty of Sciences, Matematiikan ja tilastotieteen laitos, Department of Mathematics and Statistics, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2019
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/62953
Kuvaus
Yhteenveto:Data-analyysin hyödyntäminen urheilulajien analysoinnissa on yleistynyt tekniikan kehityksen myötä. Luultavasti tunnetuin läpimurto on tapahtunut baseballissa, joka sopii toistokokeiden tapaiselta tyyliltään erinomaisesti mallinnettavaksi. Jääkiekossa data-analyysi on vasta tekemässä nousuaan, sillä ottelutapahtumien tilastointi on ollut varsin niukkaa verrattuna moneen muuhun lajiin. Pelkkien maalimäärien analysoinnissa ongelmana on maalien vähäinen määrä ottelukohtaisesti. Kaikkien laukausten sisällyttäminen analyyseihin kasvattaa ottelukohtaista otoskokoa paljon, ja laukaisukartoista saatavien sijaintitietojen hyödyntäminen tuo lisäarvoa. SM-Liigan laukaisukarttoja on saatavilla syksystä 2014 alkaen. Tässä työssä sovitetaan maalitodennäköisyysmalli jääkiekon SM-Liigan laukaisudataan, joka on saatavilla SM-Liigan verkkosivuilta. Maalitodennäköisyydellä tarkoitetaan yksittäisen laukauksen maaliin menemisen todennäköisyyttä. Kyseistä todennäköisyyttä voidaan mallintaa hyödyntämällä laukaisukartoista löytyviä tietoja sijainneista ja pelaajista sekä erikseen laskettavista lisämuuttujista. SM-Liigan aineistoon tehtyä maalitodennäköisyysmallia ei ole aiemmin julkaistu. Maalitodennäköisyysmallit sovitetaan käyttämällä yleistettyjä logistisia sekamalleja, joiden avulla laukovan pelaajan ja torjuvan maalivahdin vaikutus maalitodennäköisyyteen voidaan huomioida. Mallien validoinnissa keskitytään enimmäkseen mallien kalibraatioon, eli mallin tuottamien todennäköisyysestimaattien laatuun. Mallien kalibraatiota tutkiessa saadaan käsitys siitä, vastaako todennäköisyysestimaatti todellisuutta ja onko se luotettava. Työssä tehtyjen kalibraatiotarkastelujen perusteella mallit vaikuttavat toimivilta. Työssä käsitellään myös raakadatan muokkaamista mallintamisen kannalta sopivaan muotoon ja mallintamisessa käytettävien muuttujien laskentaa sekä esitetään tapoja sille, miten maalitodennäköisyyksiä voidaan hyödyntää pelaajien ja joukkueiden suoritusten arvioinnissa.