Luokan työrauhan yhteys kouluhyvinvointiin alakoulussa

Tämä tutkimus selvitti työrauhan yhteyttä kouluhyvinvointiin alakouluikäisillä oppilailla. Ilmiötä tarkasteltiin luokkatasolle (N = 322) aggregoidulla aineistolla. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää työrauhan merkitystä oppilaiden kouluhyvinvoinnille luokkayhteisössä. Tutkimuksen aineisto koostu...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Koskinen, Johanna
Muut tekijät: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2018
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/62803
Kuvaus
Yhteenveto:Tämä tutkimus selvitti työrauhan yhteyttä kouluhyvinvointiin alakouluikäisillä oppilailla. Ilmiötä tarkasteltiin luokkatasolle (N = 322) aggregoidulla aineistolla. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää työrauhan merkitystä oppilaiden kouluhyvinvoinnille luokkayhteisössä. Tutkimuksen aineisto koostui ProKoulu-hankkeen alkumittauksessa vuonna 2013 saaduista alakouluikäisten (2.–6.-lk) vastauksista työrauha- ja kouluhyvinvointikyselyihin. Tarkasteluun otettiin mukaan myös oppilaiden luokka-aste ja luokan erityisen tuen oppilaiden määrä opettajien raportoimana. Aineisto analysoitiin monimuuttujaisella lineaarisella regressioanalyysillä SPSS 24 -ohjelmistolla. Tutkimuksen tulokset tukevat aiempaa tutkimusta työrauhan ja kouluhyvinvoinnin yhteydestä. Mitä paremmaksi työrauha koettiin, sitä paremmiksi koettiin luokkatovereiden väliset suhteet, oikeudenmukaisuus, kouluun sitoutuneisuus, suhteet opettajaan ja vanhempien tuki. Tutkimuksessa havaittiin myös, että mitä paremmaksi työrauha koettiin, sitä vähemmän koulutyön koettiin kuormittavan oppilaita. Tultaessa alakoulun loppupuolelle kouluhyvinvointi koettiin kuitenkin heikompana kuin alakoulun alkuvaiheessa. Vanhempien tukeen luokka-asteella ei ollut vaikutusta. Tämän tutkielman tulokset viittaavat opettajan tehtävän tärkeyteen työrauhan ylläpitäjänä ja siten myös kouluhyvinvoinnin tukijana. Keskeisimpinä pedagogisina asioina nousivat hyvät vuorovaikutussuhteet luokassa ja vertaissuhteiden tukemisen merkitys sekä sellainen luokanhallinta, jossa oppilaiden oikeudenmukaisuus toteutuu.