Työrauhan yhteys oppilaiden kouluhyvinvointiin ja hyvinvointierot koulussa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää työrauhan osa-alueiden ja subjektiivisen kouluhyvinvoinnin osa-alueiden yhteyttä toisen luokan tytöllä ja pojilla, sekä vertailla tyttöjen ja poikien kokemaa kouluhyvinvointia. Aineisto kerättiin vuonna 2013 osana ProKoulu –tutkimushanketta ja koostui yhteensä...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Puustinen, Sanni
Muut tekijät: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2018
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/62513
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää työrauhan osa-alueiden ja subjektiivisen kouluhyvinvoinnin osa-alueiden yhteyttä toisen luokan tytöllä ja pojilla, sekä vertailla tyttöjen ja poikien kokemaa kouluhyvinvointia. Aineisto kerättiin vuonna 2013 osana ProKoulu –tutkimushanketta ja koostui yhteensä 1730:n toisen luokan oppilaan vastauksista kyselylomakkeeseen. Koetun luokan työrau-han ja kouluhyvinvoinnin yhteyksiä analysoitiin pakotetulla lineaarisella regressioanalyysillä. Sukupuolten hyvinvointieroja analysoitiin riippumattomien otosten t-testillä. Tässä tutkimuksessa työrauhan osa-alueita olivat luokan työskentelyrauha, luokassa esiintyvä häiriökäyttäytyminen, oppilaan fyysinen ja psyykkinen turvallisuus sekä yhteinen oppimisympäristöstä eli luokkahuoneesta ja tavaroista huolehtiminen. Hyvinvoinnin osa-alueita taas olivat kouluun kiinnittyminen, oikeudenmukaisuuden kokemus, oppilaan suhde vanhempiinsa, oppilaiden väliset suhteet, oppilaan suhde opettajaan sekä oppilaan kokeman työmäärän sopi-vuus. Tytöillä työrauha kokonaisuutena näytti selittävän eniten oppilaiden välisiä suhteita, pojilla taas kokemusta oikeudenmukaisuudesta. Tytöillä työrauhan osa-alueista useimpiin hyvinvoinnin osa-alueisiin olivat yhteydessä työskentelyrauha ja oppimisympäristöstä huolehtiminen. Pojilla kaikkiin hyvinvoinnin osa-alueisiin oli yhteydessä vain oppimisympäristöstä huolehtiminen. Subjektiivista kouluhyvinvointia mitattaessa selvisi, että poikien koettu kouluhyvinvointi on alhaisempaa kuin tyttöjen. Suurin ero oli oikeudenmukaisuuden kokemuksessa.