Liikunnallinen minäpystyvyys ja maksimaalinen hapenottokyky etäteknologiaa hyödyntävässä intensiivisessä ja tavanomaisessa etäkuntoutuksessa työpaikalla toteutettu CRT -tutkimus

Etäteknologian ja etäkuntoutuksen avulla pyritään parantamaan palvelujen saatavuutta, kuntoutuksen tehokkuutta sekä jatkuvuutta ja tuomaan kuntoutus osaksi asiakkaan arkea. Aikaisemmin aiheesta on tehty vähän tutkimuksia ja liikunnallisen minäpystyvyyden ja maksimaalisen hapenottokyvyn välisestä mah...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Teräslahti, Tuija
Muut tekijät: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Liikunta- ja terveystieteet, Sport and Health Sciences, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2018
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/60567
_version_ 1826225738912628736
author Teräslahti, Tuija
author2 Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet Sport and Health Sciences Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä
author_facet Teräslahti, Tuija Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet Sport and Health Sciences Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä Teräslahti, Tuija Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet Sport and Health Sciences Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä
author_sort Teräslahti, Tuija
datasource_str_mv jyx
description Etäteknologian ja etäkuntoutuksen avulla pyritään parantamaan palvelujen saatavuutta, kuntoutuksen tehokkuutta sekä jatkuvuutta ja tuomaan kuntoutus osaksi asiakkaan arkea. Aikaisemmin aiheesta on tehty vähän tutkimuksia ja liikunnallisen minäpystyvyyden ja maksimaalisen hapenottokyvyn välisestä mahdollisesta yhteydestä ei tiettävästi ole tehty laisinkaan aikaisempaa tutkimusta ainakaan etäteknologiaa hyödyntävässä etäkuntoutuksessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, onko intensiivisesti etäteknologiaa hyödyntävä etäkuntoutus vaikuttavampaa liikunnalliseen minäpystyvyyteen sekä maksimaaliseen hapenottokykyyn kuin tavanomainen etäkuntoutus. Lisäksi tutkittiin liikunnallisen minäpystyvyyden ja maksimaalisen hapenottokyvyn välisiä yhteyksiä etäkuntoutuksessa. Tämä opinnäytetyö oli osa Jyväskylän Yliopiston, Kelan ja Kuntoutus Peurungan yhteistyönä tehtävää laajempaa Inno -tutkimus- ja kehityshanketta, jonka tavoitteena oli selvittää etäteknologiaa hyödyntävän liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuutta kuntoutujien toimintakykyyn. Tämän tutkimuksen aineisto muodostui etäkuntoutusasiakkaista, joiden kuntoutus toteutuu työpaikalla. Tutkimukseen osallistui yhteensä 31 henkilöä. Tutkimukseen osallistuvien keski-ikä oli 45,3-vuotta (SD 8.3) ja 45,2% tutkimukseen osallistuneista oli naisia. Intensiivisesti etäteknologiaa hyödyntävällä etäkuntoutusryhmällä (n=21) oli käytössä Polar A360 aktiivisuusranneke sekä Movendos etävalmennus sovellus. Tavanomaisella etäkuntoutusryhmällä (n=10) Movendos etävalmennussovellus. Tutkimuksessa käytetyt mittarit olivat liikunnallista minäpystyvyyttä mittaava liikuntatavoitteisssa pysyminen kysely sekä maksimaalista hapenottokykyä (VO2max) mittaava Polar kuntotesti. Mittaukset suoritettiin kuntoutusjakson alussa sekä kuuden kuukauden kohdalla. Tulosten analysoinnissa käytettiin IBM SPSS Statistics 24.0 -ohjelmalla riippumattomien otosten t-testiä, Mann-Whitney testiä, Wilcoxonin sijalukujen testiä, Pearsonin korrelaatiokertoimia sekä Lineaarista regressioanalyysiä. Liikunnallisen minäpystyvyyden tai maksimaalisen hapenottokyvyn muutoksissa (0-6kk erotus) ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa intensiivisesti teknologiaa hyödyntävän etäkuntoutuksen ja tavanomaisen etäkuntoutusryhmän välillä. Myöskään ryhmien sisäisessä muutoksessa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Koko tutkimusjoukossa liikunnallisen minä-pystyvyysmuuttujan mieliala-alhaalla positiivinen muutos selitti 21,1% maksimaalisen hapenottokyvyn positiivisesta muutoksesta kuuden kuukauden aikana. (p=0,048). Etäkuntoutus ei ilmeisesti edistä etäkuntoutujan liikunnallista minäpystyvyyttä tai maksimaalisen hapenottokyvyn kehittymistä. Kuitenkin koko tutkimusjoukossa liikunnallisen minäpystyvyysmuuttujan mieliala- alahaalla parantumisella oli positiivinen yhteys maksimaalisen hapenottokyvyn muutokseen. Nämä johtopäätökset ovat suuntaa antavia johtuen muun muussa tutkimusaineiston pienestä koosta ja interventioiden samankaltaisuudesta. Jatkossa tarvitaan lisää laadukasta tutkimusta motivaatiomenetelmien käytöstä etäkuntoutuksessa sekä niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat liikunnalliseen minäpystyvyyteen, fyysiseen aktiivisuuteen ja maksimaaliseen hapenottokykyyn sekä toiminnan kustannusvaikutuksista. Distance technology and telerehabilitation are aimed at improving the availability of services, efficiency and continuity, and bringing rehabilitation into the customer's everyday life. There has been little research on the subject earlier and a possible connection between the physical self-efficacy and maximal oxygen consumption has not been reported in earlier studies, at least in telerehabilitation utilizing distance technology. The aim of this study was to investigate if telerehabilitation utilizing distance technology intensively was more effective on physical self-efficacy and maximal oxygen consumption than ordinary telerehabilitation. The connections between physical self-efficacy and maximal oxygen consumption were also studied. This thesis was part of a broader research and development project conducted in cooperation with the University of Jyväskylä, Kela and Kuntoutus Peurunka, the purpose of which was aimed to find the efficacy of physical rehabilitation using distance technology on the performance and functional ability of the rehabilitees. The material of this study consisted of Kelas telerehabilitation clients, whose rehabilitation occurred in the workplace. A total of 31 people participated in the study. The average age of the participants was 45.3 years (SD 8.3) and 45,2 % of the participants were female. The group utilizing distance technology intensively (n=21) used the Polar A360 activity bracelet and the Movendos remote coaching application. The ordinary telerehabilitation group (n=10) only had the Movendos application. The measurements used in the study were the Self-Efficacy to Regulate Exercise-questionnaire measuring physical self-efficacy and the Polar A360 fitness test measuring maximal oxygen consumption. The measurements were taken at 0 and 6 months. The results were analyzed using an the independent sample t-test, the Wilcoxon signed-rank test, the Mann-Whitney test, the Pearson correlation coefficient, and a linear regression analysis using the IBM SPSS Statistics 24.0-program. The results showed no statistically significant difference in measures of physical self-efficacy and maximal oxygen consumption (0-6 months difference) between the group utilizing distance technology intensively and the ordinary telerehabilitation group. There was also no statistically significant difference in the internal changes of the groups. The difference in the physical self-efficacy variable with the mood down (0-6 months difference.) explained 21,1 % of the positive change in maximal oxygen consumption (0-6 months difference) in the whole study group. (p=0.048). Telerehabilitation does not seem to promote the physical self-efficacy and development of maximal oxygen consumption of the rehabilitee. However, in the whole research population the increase in the physical self-efficacy variable mood down had a positive correlation on the increase in maximal oxygen consumption. These conclusions are indicative due to the small size of the research material and similarity of interventions. In the future, more high-quality research on the use of motivation methods in telerehabilitation is needed, as well as on factors that affect the physical self-efficacy, physical activity and maximum oxygen capacity as well as the cost implications of the operation
first_indexed 2024-09-11T08:52:16Z
format Pro gradu
fullrecord [{"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Sj\u00f6gren, Tuulikki", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "Ter\u00e4slahti, Tuija", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2018-12-12T06:49:45Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2018-12-12T06:49:45Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2018", "language": "", "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/60567", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Et\u00e4teknologian ja et\u00e4kuntoutuksen avulla pyrit\u00e4\u00e4n parantamaan palvelujen saatavuutta, kuntoutuksen tehokkuutta sek\u00e4 jatkuvuutta ja tuomaan kuntoutus osaksi asiakkaan arkea. Aikaisemmin aiheesta on tehty v\u00e4h\u00e4n tutkimuksia ja liikunnallisen min\u00e4pystyvyyden ja maksimaalisen hapenottokyvyn v\u00e4lisest\u00e4 mahdollisesta yhteydest\u00e4 ei tiett\u00e4v\u00e4sti ole tehty laisinkaan aikaisempaa tutkimusta ainakaan et\u00e4teknologiaa hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 et\u00e4kuntoutuksessa. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, onko intensiivisesti et\u00e4teknologiaa hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4 et\u00e4kuntoutus vaikuttavampaa liikunnalliseen min\u00e4pystyvyyteen sek\u00e4 maksimaaliseen hapenottokykyyn kuin tavanomainen et\u00e4kuntoutus. Lis\u00e4ksi tutkittiin liikunnallisen min\u00e4pystyvyyden ja maksimaalisen hapenottokyvyn v\u00e4lisi\u00e4 yhteyksi\u00e4 et\u00e4kuntoutuksessa. T\u00e4m\u00e4 opinn\u00e4ytety\u00f6 oli osa Jyv\u00e4skyl\u00e4n Yliopiston, Kelan ja Kuntoutus Peurungan yhteisty\u00f6n\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 laajempaa Inno -tutkimus- ja kehityshanketta, jonka tavoitteena oli selvitt\u00e4\u00e4 et\u00e4teknologiaa hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4n liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuutta kuntoutujien toimintakykyyn. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen aineisto muodostui et\u00e4kuntoutusasiakkaista, joiden kuntoutus toteutuu ty\u00f6paikalla. Tutkimukseen osallistui yhteens\u00e4 31 henkil\u00f6\u00e4. Tutkimukseen osallistuvien keski-ik\u00e4 oli 45,3-vuotta (SD 8.3) ja 45,2% tutkimukseen osallistuneista oli naisia. Intensiivisesti et\u00e4teknologiaa hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 et\u00e4kuntoutusryhm\u00e4ll\u00e4 (n=21) oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Polar A360 aktiivisuusranneke sek\u00e4 Movendos et\u00e4valmennus sovellus. Tavanomaisella et\u00e4kuntoutusryhm\u00e4ll\u00e4 (n=10) Movendos et\u00e4valmennussovellus. Tutkimuksessa k\u00e4ytetyt mittarit olivat liikunnallista min\u00e4pystyvyytt\u00e4 mittaava liikuntatavoitteisssa pysyminen kysely sek\u00e4 maksimaalista hapenottokyky\u00e4 (VO2max) mittaava Polar kuntotesti. Mittaukset suoritettiin kuntoutusjakson alussa sek\u00e4 kuuden kuukauden kohdalla. Tulosten analysoinnissa k\u00e4ytettiin IBM SPSS Statistics 24.0 -ohjelmalla riippumattomien otosten t-testi\u00e4, Mann-Whitney testi\u00e4, Wilcoxonin sijalukujen testi\u00e4, Pearsonin korrelaatiokertoimia sek\u00e4 Lineaarista regressioanalyysi\u00e4.\nLiikunnallisen min\u00e4pystyvyyden tai maksimaalisen hapenottokyvyn muutoksissa (0-6kk erotus) ei ollut tilastollisesti merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 eroa intensiivisesti teknologiaa hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4n et\u00e4kuntoutuksen ja tavanomaisen et\u00e4kuntoutusryhm\u00e4n v\u00e4lill\u00e4. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n ryhmien sis\u00e4isess\u00e4 muutoksessa ei ollut tilastollisesti merkitsev\u00e4\u00e4 eroa. Koko tutkimusjoukossa liikunnallisen min\u00e4-pystyvyysmuuttujan mieliala-alhaalla positiivinen muutos selitti 21,1% maksimaalisen hapenottokyvyn positiivisesta muutoksesta kuuden kuukauden aikana. (p=0,048). Et\u00e4kuntoutus ei ilmeisesti edist\u00e4 et\u00e4kuntoutujan liikunnallista min\u00e4pystyvyytt\u00e4 tai maksimaalisen hapenottokyvyn kehittymist\u00e4. Kuitenkin koko tutkimusjoukossa liikunnallisen min\u00e4pystyvyysmuuttujan mieliala- alahaalla parantumisella oli positiivinen yhteys maksimaalisen hapenottokyvyn muutokseen. N\u00e4m\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset ovat suuntaa antavia johtuen muun muussa tutkimusaineiston pienest\u00e4 koosta ja interventioiden samankaltaisuudesta. Jatkossa tarvitaan lis\u00e4\u00e4 laadukasta tutkimusta motivaatiomenetelmien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 et\u00e4kuntoutuksessa sek\u00e4 niist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4, jotka vaikuttavat liikunnalliseen min\u00e4pystyvyyteen, fyysiseen aktiivisuuteen ja maksimaaliseen hapenottokykyyn sek\u00e4 toiminnan kustannusvaikutuksista.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Distance technology and telerehabilitation are aimed at improving the availability of services, efficiency and continuity, and bringing rehabilitation into the customer's everyday life. There has been little research on the subject earlier and a possible connection between the physical self-efficacy and maximal oxygen consumption has not been reported in earlier studies, at least in telerehabilitation utilizing distance technology.\nThe aim of this study was to investigate if telerehabilitation utilizing distance technology intensively was more effective on physical self-efficacy and maximal oxygen consumption than ordinary telerehabilitation. The connections between physical self-efficacy and maximal oxygen consumption were also studied. This thesis was part of a broader research and development project conducted in cooperation with the University of Jyv\u00e4skyl\u00e4, Kela and Kuntoutus Peurunka, the purpose of which was aimed to find the efficacy of physical rehabilitation using distance technology on the performance and functional ability of the rehabilitees. The material of this study consisted of Kelas telerehabilitation clients, whose rehabilitation occurred in the workplace. A total of 31 people participated in the study. The average age of the participants was 45.3 years (SD 8.3) and 45,2 % of the participants were female. The group utilizing distance technology intensively (n=21) used the Polar A360 activity bracelet and the Movendos remote coaching application. The ordinary telerehabilitation group (n=10) only had the Movendos application. The measurements used in the study were the Self-Efficacy to Regulate Exercise-questionnaire measuring physical self-efficacy and the Polar A360 fitness test measuring maximal oxygen consumption. The measurements were taken at 0 and 6 months. The results were analyzed using an the independent sample t-test, the Wilcoxon signed-rank test, the Mann-Whitney test, the Pearson correlation coefficient, and a linear regression analysis using the IBM SPSS Statistics 24.0-program. The results showed no statistically significant difference in measures of physical self-efficacy \nand maximal oxygen consumption (0-6 months difference) between the group utilizing distance technology intensively and the ordinary telerehabilitation group. There was also no statistically significant difference in the internal changes of the groups. The difference in the physical self-efficacy variable with the mood down (0-6 months difference.) explained 21,1 % of the positive change in maximal oxygen consumption (0-6 months difference) in the whole study group. (p=0.048). Telerehabilitation does not seem to promote the physical self-efficacy and development of maximal oxygen consumption of the rehabilitee. However, in the whole research population the increase in the physical self-efficacy variable mood down had a positive correlation on the increase in maximal oxygen consumption. These conclusions are indicative due to the small size of the research material and similarity of interventions. In the future, more high-quality research on the use of motivation methods in telerehabilitation is needed, as well as on factors that affect the physical self-efficacy, physical activity and maximum oxygen capacity as well as the cost implications of the operation", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Paivi Vuorio (paelvuor@jyu.fi) on 2018-12-12T06:49:44Z\nNo. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2018-12-12T06:49:45Z (GMT). No. of bitstreams: 0\n Previous issue date: 2018", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "73", "language": "", "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.mimetype", "value": "application/pdf", "language": null, "element": "format", "qualifier": "mimetype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "et\u00e4kuntoutus", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "et\u00e4teknologia", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "liikunnallinen min\u00e4pystyvyys", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "maksimaalinen hapenottokyky", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Liikunnallinen min\u00e4pystyvyys ja maksimaalinen hapenottokyky et\u00e4teknologiaa hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 intensiivisess\u00e4 ja tavanomaisessa et\u00e4kuntoutuksessa : ty\u00f6paikalla toteutettu CRT -tutkimus", "language": "", "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-201812125069", "language": "", "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikunta- ja terveystieteet", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Fysioterapia", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Physiotherapy", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "yvv.contractresearch.funding", "value": "0", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "funding", "schema": "yvv"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "restrictedAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "50422", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "liikunta", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "kuntoutus", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "fyysinen aktiivisuus", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "kuntoutujat", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "fyysinen kunto", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "motivaatio", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "aktiivisuus", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.content", "value": "fulltext", "language": null, "element": "format", "qualifier": "content", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accessrights", "value": "The author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyv\u00e4skyl\u00e4 University Library (https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities).", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": "accessrights", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accessrights", "value": "Tekij\u00e4 ei ole antanut lupaa avoimeen julkaisuun, joten aineisto on luettavissa vain Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston kirjaston arkistoty\u00f6semalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat..", "language": "fi", "element": "rights", "qualifier": "accessrights", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.okm", "value": "G2", "language": null, "element": "type", "qualifier": "okm", "schema": "dc"}]
id jyx.123456789_60567
language fin
last_indexed 2025-02-18T10:56:46Z
main_date 2018-01-01T00:00:00Z
main_date_str 2018
publishDate 2018
record_format qdc
source_str_mv jyx
spellingShingle Teräslahti, Tuija Liikunnallinen minäpystyvyys ja maksimaalinen hapenottokyky etäteknologiaa hyödyntävässä intensiivisessä ja tavanomaisessa etäkuntoutuksessa : työpaikalla toteutettu CRT -tutkimus etäkuntoutus etäteknologia liikunnallinen minäpystyvyys maksimaalinen hapenottokyky Fysioterapia Physiotherapy 50422 liikunta kuntoutus fyysinen aktiivisuus kuntoutujat fyysinen kunto motivaatio aktiivisuus
title Liikunnallinen minäpystyvyys ja maksimaalinen hapenottokyky etäteknologiaa hyödyntävässä intensiivisessä ja tavanomaisessa etäkuntoutuksessa : työpaikalla toteutettu CRT -tutkimus
title_full Liikunnallinen minäpystyvyys ja maksimaalinen hapenottokyky etäteknologiaa hyödyntävässä intensiivisessä ja tavanomaisessa etäkuntoutuksessa : työpaikalla toteutettu CRT -tutkimus
title_fullStr Liikunnallinen minäpystyvyys ja maksimaalinen hapenottokyky etäteknologiaa hyödyntävässä intensiivisessä ja tavanomaisessa etäkuntoutuksessa : työpaikalla toteutettu CRT -tutkimus Liikunnallinen minäpystyvyys ja maksimaalinen hapenottokyky etäteknologiaa hyödyntävässä intensiivisessä ja tavanomaisessa etäkuntoutuksessa : työpaikalla toteutettu CRT -tutkimus
title_full_unstemmed Liikunnallinen minäpystyvyys ja maksimaalinen hapenottokyky etäteknologiaa hyödyntävässä intensiivisessä ja tavanomaisessa etäkuntoutuksessa : työpaikalla toteutettu CRT -tutkimus Liikunnallinen minäpystyvyys ja maksimaalinen hapenottokyky etäteknologiaa hyödyntävässä intensiivisessä ja tavanomaisessa etäkuntoutuksessa : työpaikalla toteutettu CRT -tutkimus
title_short Liikunnallinen minäpystyvyys ja maksimaalinen hapenottokyky etäteknologiaa hyödyntävässä intensiivisessä ja tavanomaisessa etäkuntoutuksessa
title_sort liikunnallinen minäpystyvyys ja maksimaalinen hapenottokyky etäteknologiaa hyödyntävässä intensiivisessä ja tavanomaisessa etäkuntoutuksessa työpaikalla toteutettu crt tutkimus
title_sub työpaikalla toteutettu CRT -tutkimus
title_txtP Liikunnallinen minäpystyvyys ja maksimaalinen hapenottokyky etäteknologiaa hyödyntävässä intensiivisessä ja tavanomaisessa etäkuntoutuksessa : työpaikalla toteutettu CRT -tutkimus
topic etäkuntoutus etäteknologia liikunnallinen minäpystyvyys maksimaalinen hapenottokyky Fysioterapia Physiotherapy 50422 liikunta kuntoutus fyysinen aktiivisuus kuntoutujat fyysinen kunto motivaatio aktiivisuus
topic_facet 50422 Fysioterapia Physiotherapy aktiivisuus etäkuntoutus etäteknologia fyysinen aktiivisuus fyysinen kunto kuntoutujat kuntoutus liikunnallinen minäpystyvyys liikunta maksimaalinen hapenottokyky motivaatio
url https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/60567 http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201812125069
work_keys_str_mv AT teräslahtituija liikunnallinenminäpystyvyysjamaksimaalinenhapenottokykyetäteknologiaahyödyntäväs