Vlijanie travli na jazykovuju identichnost' russkojazychnyh detej v Finljandii

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen kiusaamisen vaikutusta venäjänkielisten lasten kieli-identiteettiin Suomessa. Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää kiusaamisen roolin suuruutta ja sen negatiivisia vaikutuksia venäjän kielen opiskelumotivaatioon ja haluun käyttää venäjän kieltä. Pyrin tut...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Ilmanen, Kukka-Maria
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Bachelor's thesis
Language:rus
Published: 2018
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/60520
Description
Summary:Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen kiusaamisen vaikutusta venäjänkielisten lasten kieli-identiteettiin Suomessa. Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää kiusaamisen roolin suuruutta ja sen negatiivisia vaikutuksia venäjän kielen opiskelumotivaatioon ja haluun käyttää venäjän kieltä. Pyrin tutkimuksessani selvittämään kuinka kiusaaminen vaikuttaa venäjänkielisten lasten ja nuorten venäjän kielenkäyttöön Suomessa. Tutkimus on toteutettu laadullisena sisällönanalyysina, joka sisältää teoriakatsauksen, kyselyn ja semimuodollisen haastattelun. Kyselyyn osallistui 23 nuorta aikuista, jotka olivat kaikki opiskelleet venäjää äidinkielenä Suomessa. Haastatteluun osallistui kolme henkilöä, jotka osallistuivat myös kyselyyn. Tutkimukseni aihe on ajankohtainen, koska kiusaamisen vaikutusta kieli-identiteettiin on tutkittu vähän, ja venäjänkieliset ovat Suomen suurin kielivähemmistö, jolla ei ole virallista asemaa. Suomessa on yli 75 000 venäjänkielistä ja heidän määrä kasvaa vuosittain. Tutkimuksessani selvisi, että hyvin monet venäjänkieliset kokevat koulukiusaamista alkuperänsä vuoksi. Tämän lisäksi selvisi, että monilla se vaikuttaa myös kielen opiskelumotivaatioon. Jotkut jopa luopuivat venäjän kielen käytöstä julkisilla paikoilla jossain vaiheessa koulunkäyntiään. Lisäksi selvisi, että kielenkäyttö oli hyvin paikkasidonnaista. Samoin Suomeen saapumisen ikä vaikutti kieli-identiteettiin. Lapsena Suomeen muuttaneet tai Suomessa syntyneet kokivat kiusaamista ja myös heidän kieli-identtiseeni muuttui, toisin kuin yläaste ikäisenä muuttaneiden kieli-identiteetti venäjän kielen suhteen pysyi usein samana. Usein nuoressa iässä muuttaneiden tai Suomessa syntyneiden kieli asenteet muuttuivat positiivisimmaksi ajan myötä. Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että ympäröivien positiiviset mielipiteet rohkaisivat venäjänkielisiä käyttämään kieltään, tämä oli osittain sidoksissa lasten kasvun kanssa.