Kansallisen Kokoomuspuolueen ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen kieltolakikeskustelut eduskunnan täysistunnoissa 1929–1931

Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Kansallisen Kokoomuspuolueen ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen kieltolakiin liittyvää keskustelua vuosina 1929–1931. Tutkimuskysymyksinä on, ketkä puolueissa olivat keskeisimmät toimijat, jotka vaikuttivat mielipiteen muodostukseen kieltolakiasioissa? K...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Luukkonen, Jussipekka
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Historian ja etnologian laitos, Department of History and Ethnology, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2018
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/60483
Kuvaus
Yhteenveto:Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Kansallisen Kokoomuspuolueen ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen kieltolakiin liittyvää keskustelua vuosina 1929–1931. Tutkimuskysymyksinä on, ketkä puolueissa olivat keskeisimmät toimijat, jotka vaikuttivat mielipiteen muodostukseen kieltolakiasioissa? Keskeisten keskustelijoiden mielipiteitä ja taustoja käsitellään tarkemmin. Lisäksi pohditaan sitä, mitkä olivat ne seikat, joilla kieltolakia vastustettiin ja kannatettiin? Tarkastelussa ovat puolueiden ja kansanedustajien kantojen keskeiset aiheet. Muita tutkielmassa käsiteltäviä asioita ovat kieltolakikannan ilmeneminen eduskunnan puheessa: miten edustajan kanta kieltolakiin vaikuttaa esitettyyn mielipiteeseen? Entä mikä selittää eriäviä mielipiteitä? Miksi kieltolakia kannatettiin, vaikka sen vastustaminen oli yleisesti havaittavissa ja julkisessa keskustelussa esitetty tosiasia? Tutkielmassa perustellaan, mikä on kieltolakikeskustelujen keskiössä ja taustalla vaikuttavien painostusryhmien ja puolueiden vaikutus keskusteluun. Primaarilähteinä on kansanedustuslaitoksen täysistuntopöytäkirjat ja valtiopäiväasiakirjat sekä puolueiden pää-äänenkannattajat Uusi Suomi ja Suomen Sosialidemokraatti. Tutkielmassa on aineistolähtöinen lähestymistapa, jonka teoreettisena viitekehyksenä on vertailun näkökulma. Aineistoa vertaillaan puoluejaon, määrällisen enemmistön, teemojen, jakolinjojen, kieltolakikannan sekä siinä esiintyvien välihuutojen ja keskeisten henkilöiden mukaan.