Ohjelmistoalan työntekijöiden kokemuksia luovuudesta ja luovuuden johtamiskäytänteistä

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella ohjelmistoalan työntekijöiden kokemuksia luovuudesta ohjelmistokehitystyössä. Lisäksi tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita siitä, minkälaisena työntekijät kokivat johtamiskäytänteiden merkityksen luovuudelle esimiehettömässä organisaatiossa. Tutkimus on luonte...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Latva-Koivisto, Iiris
Other Authors: Faculty of Education and Psychology, Jyväskylä University School of Business and Economics, Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, Kasvatustieteiden laitos, Taloustieteet, Department of Education, Business and Economics, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2018
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/60391
Description
Summary:Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella ohjelmistoalan työntekijöiden kokemuksia luovuudesta ohjelmistokehitystyössä. Lisäksi tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita siitä, minkälaisena työntekijät kokivat johtamiskäytänteiden merkityksen luovuudelle esimiehettömässä organisaatiossa. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus yhdestä suomalaisesta ohjelmistoalan organisaatiosta. Tutkimuksessa hyödynnettiin olemassa olevaa haastatteluaineistoa, joka on kerätty ” Johtaminen ja esimiestyö luovan ammatillisen toimijuuden mahdollistajina ohjelmistokehittämisen organisaatioissa” (JELMO)-hankkeen puitteissa. Tutkimusaineisto koostui 14 haastattelusta. Aineisto analysoitiin teoriasidonnaisen sisällönanalyysin keinoin, jolloin teoriaa hyödynnettiin tulkintojen tukena. Luovuus todentui ohjelmistoalan työntekijöiden työssä vaikuttavana ongelmanratkaisuna, työmenetelmien kehittämisenä sekä asenteena. Haastateltavat kokivat luovuuden vaativan osakseen vapautta ja rajoja, aikaa sekä vuorovaikutusta. Analyysin perusteella luovuudelle merkityksellisinä johtamiskäytänteinä tarkasteltiin työntekijöiden valtaistamista, tukea, osaavaa rekrytointia, vuorovaikutuksen mahdollistamista sekä fyysisen työympäristön merkitystä.