| Yhteenveto: | Tässä pro gradu –tutkielmassa tarkastellaan systeemisten pankkikriisien, instituutioiden ja pääoman välistä yhteyttä kehittyvissä talouksissa vuosina 1980-2011. 22:sta kehittyvästä taloudesta koostuvaa paneeliaineistoa hyödyntämällä tarkastellaan logistisella regressiolla selittävien muuttujien vaikutusta pankkikriisien todennäköisyyteen. Tämän tutkimuksen tavoitteet voidaan jakaa kolmeen ryhmään. Ensinnäkin, luoda toistettavuutta aiemmin merkitseviksi havaituille muuttujille. Toiseksi, tarkastella kriisejä käyttäen uutta rahoitusjärjestelmän kehittyneisyyttä kuvaavaa aineistoa. Kolmanneksi, pyrkiä avaamaan kriisejä kehittyvissä maissa synnyttäneitä mekanismeja. Tutkimuksen tuloksissa korostuvat aiemmin selittäviksi havaitut muuttujat. Nopeasti syventyvä rahoitusinstituutioiden toiminta, lyhytaikainen velka suhteessa reserveihin ja kiinteät valuuttakurssit ennakoivat kriisejä. Yllättäväksi löydöksi nousee pääsy rahoitusinstituutioihin, mikä näyttää vähentävän pankkikriisien riskiä. Maiden de jure -integraatiota globaaliin finanssijärjestelmään kuvaava Chinn-Ito –indeksi ei ennakoi kriisejä. Suorat investoinnit suhteessa BKT:hen ovat negatiivisesti yhteydessä kriiseihin, mutta vaikutus ei ole enää merkitsevä, kun huomioidaan lyhytaikainen velka. Lähialueen maista luotu tartuntamuuttuja ennakoi kriisejä hyvin vahvasti, poistaen kauppataseen vaikutuksen lähes kokonaan. Tartuntojen, valuuttakurssikiinnityksen ja lyhytaikaisen velan välistä suhdetta pyritään arvioimaan interaktiomuuttujia käyttämällä. Lyhytaikaisen velan suhteessa reserveihin vaikutus näyttää olevan sidoksissa valuuttakurssikiinnitykseen, mutta ei tartuntoihin.
|
|---|