| Yhteenveto: | Tämä tutkimus käsittelee R-kioskimyyjien työssään kokemaa työhyvinvointia sekä heidän käsityksiään työhyvinvoinnista ilmiönä. Tähän tutkimusaiheeseen päädyttiin, sillä vastaavia työhyvinvointitutkimuksia ei ole aikaisemmin tehty
kioskialalta. Sen sijaan vastaavia tutkimuksia on tehty kaupan alalta, ja näitä tutkimuksia on esitelty teoriaosiossa. Lisäksi teoriassa on määritelty työhyvinvoinnin käsitteitä. Yhdeksi tärkeimmistä teorioista hyvinvointia määriteltäessä
nousee työhyvinvoinnin portaat -malli. Tätä mallia on peilattu muun muassa aineiston analysoinnissa. Kirjoitelmapyynnöillä kerätyn aineiston analyysi nojaa filosofisilta perusteiltaan hermeneuttiseen fenomenologiaan ja fenomenografaan.
Aineiston analyysi on toteutettu laadullisen sisällönanalyysin mukaisesti. Tutkimuksen analyysin perusteella aineisto on jaettu tuloksissa viiden tutkimuskysymyksen mukaisesti viiteen osaan. Tutkimuksen päätulokset ovat
hyvin yhdenmukaisia aikaisempien tutkimustulosten kanssa. Tutkimuksen tuloksissa ilmenee muun muassa, että kioskimyyjät käsittävät työhyvinvoinnin psyko-fyysis-sosiaalisena kokonaisuutena, johon vaikuttaa moni asia. Tuloksista
ilmenee myös, että kioskimyyjät kokevat itse olevansa vastuussa työhyvinvoinnistaan, mutta vastuuta on myös kauppiailla ja esimiehillä sekä R-kioskilla organisaationa. Se, millaisena kioskin ilmapiiri koetaan, on monen tekijän
summa, ja esimies voi tutkimuksen mukaan vaikuttaa positiivisesti tai negatiivisesti koettuun työhyvinvointiin. Työhyvinvointia voidaan kehittää monin keinoin ja kioskimyyjät voivat ylläpitää omaa työhyvinvointiaan useilla tavoilla.
Lisäksi tutkimuksessa on selvitetty kehitysehdotuksia kauppiaille ja organisaatiolle työhyvinvoinnin parantamiseksi kioskiympäristössä. Tutkimuksen lopullisena johtopäätöksenä voidaan todeta työhyvinvoinnin kioskilla olevan
herkkä tila, johon vaikuttaa moni asia, ja johon pitäisi keskittää entistä enemmän huomiota työntekijöiden sitouttamiseksi ja parhaan tuloksen saavuttamiseksi.
|
|---|