Valtion erityisavustusten vaikutus peruskoulun opetusryhmien kokoon

Tässä pro gradu -työssä tarkastellaan Suomen valtion vuosina 2009-2015 opetuksenjärjestäjille myöntämien erityisavustusten vaikutuksia peruskoulujen ryhmäkokoihin ja kuntien perusopetukseen käyttämän rahan määrään. Yhteensä avustuksia myönnettiin kyseisinä vuosina 291 miljoonaa euroa. Empiirisessä o...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Ahomäki, Iiro
Other Authors: Kauppakorkeakoulu, School of Business and Economics, Taloustieteet, Business and Economics, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2018
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/60278
Description
Summary:Tässä pro gradu -työssä tarkastellaan Suomen valtion vuosina 2009-2015 opetuksenjärjestäjille myöntämien erityisavustusten vaikutuksia peruskoulujen ryhmäkokoihin ja kuntien perusopetukseen käyttämän rahan määrään. Yhteensä avustuksia myönnettiin kyseisinä vuosina 291 miljoonaa euroa. Empiirisessä osassa käytetään julkisista lähteistä tätä tutkielmaa varten koottua aineistoa. Luokkakokotiedot on saatu Tilastokeskuksen toteuttamasta opettajatiedonkeruusta. Analyysi toteutetaan estimoimalla kiinteiden vaikutusten regressiomalleja, joissa kuntien luokkakokojen keskiarvoja ja perusopetuksen kustannuksia selitetään kuntien saamilla avustuksilla sekä erilaisilla kontrollimuuttujilla. Tutkimuksen tulosten perusteella avustukset eivät ole pienentäneet luokkakokoja ja ne näyttäisivät jopa vähentäneen kuntien muuten perusopetukseen käyttämän rahan määrää. Suurten, yli 25 oppilaan, opetusryhmien määrä on vähentynyt enemmän sellaisissa kunnissa, jotka ovat saaneet valtion erityisavustuksia kuin kunnissa, jotka eivät ole avustusta saaneet. Suurten ryhmien osuuden pienentäminen on kuitenkin mahdollista toteuttaa myös kustannuksia kasvattamatta, ja olisi näin ollen voinut olla mahdollista myös ilman valtion avustuksia.