Suomalaisten rauhanturvaajien tuki- ja liikuntaelinvammat Libanonissa

Sotilaan täytyy olla fyysisesti hyvässä kunnossa, jotta selviytyisi annetuista tehtävistä. Sotilaan harjoittelu on fyysisesti raskasta. Fyysinen aktiivisuus itsessään nostaa loukkaantumisriskiä. Sotilaiden loukkaantumiset aiheuttavat poissaoloja ja laskevat näin ollen operationaalista valmiutta. Lou...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Aholainen, Joonas
Other Authors: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Liikunta- ja terveystieteet, Sport and Health Sciences, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2018
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/60247
Description
Summary:Sotilaan täytyy olla fyysisesti hyvässä kunnossa, jotta selviytyisi annetuista tehtävistä. Sotilaan harjoittelu on fyysisesti raskasta. Fyysinen aktiivisuus itsessään nostaa loukkaantumisriskiä. Sotilaiden loukkaantumiset aiheuttavat poissaoloja ja laskevat näin ollen operationaalista valmiutta. Loukkaantumiset ovat kalliita koko yhteiskunnalle myös taloudellisesti. Aikaisemmin suomalaisten rauhanturvaajien tuki- ja liikuntaelinvammoja ei ole tutkittu. Tämän tutkimuksen tarkoitus on saada tietoa suomalaisten rauhanturvaajien loukkaantumisista. Tutkimusaineisto on kerätty 2014 Libanonissa 98 suomalaiselta rauhanturvaajalta. Tutkimuksen kesto oli 6kk. Rauhanturvaajat jakautuivat ammattiryhmien mukaan kolmeen ryhmään; esikunta (n=12), jalkaväki (n=54) ja huolto (n=32). Tutkittavilta mitattiin kehonkoostumus (InBody), vyötärönympärys, 3000m juoksu, istumaannousut, punnerrustesti, leuanveto, maksimaalinen ylä- ja alaraaja sekä vauhditon pituus. Lääkäri oli todennut loukkaantumiset. Tilastollisena menetelmänä käytettiin logistista binääristä regressioanalyysiä, Student T-testiä, Kruskal-Wallisin yksisuuntaista varianssianalyysiä, Khiin neliötestiä ja ristiintaulukointia Tutkimusjakson aikana vammoja sattui yhteensä 23 (esikunta 7, jalkaväki 15 ja huolto 1). Vammat jakautuivat tasaisesti tutkimusjaksolle. Khiin neliötestin ja ristiintaulukoinnin mukaan vammoja tuli odotettua enemmän esikunnalle ja jalkaväelle, kun taas huollolle odotettua vähemmän (p<0.001). Vammautuneiden ja ei-vammautuneiden kesken ei havaittu tilastollisiesti merkitsevää eroa kehonkoostumuksessa tai fyysisessä kunnossa. Logistiseen binääriseen regressioanalyysiin valittiin muuttujiksi rasvamassa, vatsalihastesti ja ammattiryhmä. Analyysin mukaan esikunnalla oli 74 kertainen riski vammautua verrattuna huoltoon (p<0.001) ja jalkaväellä (p=0.024) 12 kertainen riski verrattuna huoltoon. Istumaannousujen kerroin oli 1,124 (p=0.005), jonka mukaan parempi testitulos olisi yhteydessä loukkaantumisiin. Rasvamassa ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Ammattiryhmä nosti riskiä tuki- ja liikuntaelinvammoihin. Kehonkoostumuksella tai fyysisellä kunnolla ei ollut yhteyttä kuitenkaan vammoihin. Jatkossa tarvitaan lisää tutkimuksia tutkimaan suomalaisten rauhanturvaajien tuki- ja liikuntaelinvammoja. Soldiers need to be fit in order to execute all given tasks. Training can be vigorous and exhausting. Odds of musculoskeletal injuries increase when physical activity increase. Injured soldiers decrease combat readiness due to the lack of training days and absence on duty. Also, injuries cause economical cost for society. This is the first research about Finnish peacekeepers musculoskeletal problems. Goal of the research is to gather more information about peacekeepers injuries. The data collected is from 2014 in Lebanon. The research period was 6 months and 98 soldiers took part the research. The soldiers were divided into three different groups depending on their company; headquarters (n=12), infantry (n=54) and support group (32). The measurements that were taken include: body composition (In Body), waist circumference, 3000m running test, sit ups, push ups, pull ups, maximal press of upper and lower extremities and standing long jump. Doctors collected soldiers’ injuries. Statistical measurements were done using logistic binary regression, Student t-test, Kruskal-Wallis one-way analysis of variance, Chi-square and cross tabulation. Injuries occurred 23 times (headquarter 7, infantry 15 and support 1) during the period and all were evenly among the period. Chi-square and cross tabulation (p<0.001) showed that the headquarters and infantry groups got much more injuries compared with the expected number of injuries. Support group got much less injuries. There wasn’t any difference in body composition and fitness between injured and non-injured soldiers. Among all variables, profession group, fat mass and sit ups were selected for logistic binary regression. Regression sorted injured and non-injured 82.7% correct. Regression showed that headquarters (p<0.001) had 74 times more of a chance to get musculoskeletal injuries than the support group. Odds for infantry (p=0.024) was 12 times more compared to the support group. Sit ups variable odds were 1.124 (p=0.005). The last resort claims that better result on sit ups test gives little bit bigger risk to get musculoskeletal injuries. Fat mass was not statistically significant. Body composition or fitness did not play big role for injuries. The biggest risk factor for injuries were profession group. More research will be required to discover more information about Finnish peacekeepers musculoskeletal injuries in future.