| description |
Nykypäivänä ihmiset kokevat työn yhtenä suurena stressin aiheuttajana. Työstressi onkin yksi pääsyistä sairauspoissaoloille ja työkyvyttömyydelle. Fyysisellä kunnolla on havaittu olevan positiivisia yhteyksiä sekä subjektiiviseen
että objektiiviseen työstressiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko yhdistetyllä kestävyys- ja voimaharjoittelulla vaikutuksia fyysiseen kuntoon, työstressiin ja työkykyyn istumatyötä tekevillä naisilla.
Tutkimukseen osallistui 46 lähtötasoltaan kohtalaisesti liikkuvaa yli 27-vuotiasta työikäistä naista. Tutkittavat jaettiin kahteen ryhmään: harjoitusryhmä (HR, n=24) ja kontrolliryhmä (KON, n=22). Harjoitusryhmä toteutti 12 viikon samassa harjoituksessa tehdyn yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelujakson. Harjoittelujakso sisälsi ensimmäisen kuuden viikon aikana kaksi harjoitusta viikossa ja viimeisen kuuden viikon aikana kolme harjoitusta viikossa. Harjoitukset sisälsivät 30 min kestävyysosion ja 30 min voimaosion. Kestävyysharjoitteet olivat sekä matalaintensiteettistä (70 % HRmax) että korkeaintensiteettistä (90 % HRmax) kuntopyöräilyä. Voimaosiossa tehtiin harjoitteita niin ala- kuin ylävartaloille (viikot 1-6: 14 toistoa, viikot 7-12: 6-10 toistoa). Kontrolliryhmää neuvottiin ylläpitämään normaalia arkiaktiivisuuttaan koko mittausjakson ajan. Tutkimuksen mittaukset sisälsivät Åstrandin epäsuoran ergometritestin (VO2max), hermolihasjärjestelmän testejä (dynaaminen jalkaprässi: 1RM ja toistomaksimi, dynaaminen pystypunnerrus käsipainolla: toistomaksimi 80 % 1RM ja isometrisiä voimamittauksia),työkykyindeksikyselyn, PSS -stressikyselyn sekä viiden vuorokauden sykevälivaihtelumittauksen. Harjoitusryhmä toteutti mittaukset kolmesti (pre-mid-post) ja kontrolliryhmä kahdesti (pre-post).
Harjoitusryhmä paransi kestävyyssuorituskykyään tilastollisesti merkitsevästi, kun taas kontrolliryhmällä parannukset eivät olleet merkitseviä pre-post -testien välillä (HR 9,9 ± 10,0 % p=0.001; KON 2,2 ± 6,3 %, p=0.17). Harjoitusryhmä paransi myös dynaamisia voimaominaisuuksiaan tilastollisesti merkitsevästi (HR JP 1RM 11,2 ± 9,7 %, p=0.001; JP RM 80%, 100,8 ± 69,4 %, p=0.001). Myös kontrolliryhmällä havaittiin muutoksia, mutta ne olivat selvästi pienempiä verrattuna harjoitusryhmään (KON JP 1RM 3,4 ± 4,4 %, p=0.001; JP RM 80 %, 22,7 ± 20,2 %, p=0.001). Myös isometristen voimamittausten voimien summa parantui harjoitusryhmällä tilastollisesti merkitsevästi, kun taas kontrolliryhmällä tilastollisesti merkitsevästi muutoksia ei tapahtunut (HR 20,2 ± 12,8 %,
p=0.001; KON 5,6 ± 13,3 %, p=0.07). Sykevälivaihtelulla mitattu työstressi pieneni harjoitusryhmällä stressiindeksin osalta tilastollisesti merkitsevästi (-17,2 ± 16,3 %, p=0.001). Myös työpäivien aikainen parasympaattista
hermotusta kuvaava HF-muuttuja lisääntyi harjoitusryhmällä (HF 35,2 ± 72,8 %, p=0.01). Kontrolliryhmällä ei todettu samankaltaisia muutoksia minkään sykevälivaihtelumuuttujan osalta. Sama trendi näkyi myös unipalautumisen
osalta, jossa tapahtui useissa eri sykevälivaihtelumuuttujissa tilastollisesti merkitseviä muutoksia harjoitusryhmän osalta (RMSSD 15,8 ± 26,2 %, p=0.009; HF 36,8 ± 57,1 %, p=0.032; LF 36,1 ± 48,5 %, p=0.002) kun taas kontrolliryhmällä ei tapahtunut tilastollisesti merkitseviä muutoksia. Työkykyindeksi parantui harjoitusryhmällä tilastollisesti merkitsevästi (3,8 ± 8,3 %, p=0.035) kun taas kontrolliryhmän muutokset olivat jopa negatiiviset (-2,7 ± 10,3 %, p=0.14).
Kahdentoista viikon mittainen yhdistetty kestävyys- ja voimaharjoittelu näyttäisi parantavan fyysisiä omaisuuksia merkittävästi. Myös kontrolliryhmällä havaittiin tilastollisesti merkitseviä muutoksia johtuen todennäköisesti oppimisen vaikutuksesta. Käytetyllä harjoitusmuodolla havaittiin myös positiivisia vaikutuksia sykevälivaihtelulla mitattuun stressiin ja uneen sekä subjektiiviseen työkykyindeksiin. Subjektiivisessa stressissä ei havaittu kuitenkaan tilastollisesti merkitseviä muutoksia, vaikka trendi oli positiivinen. Suhteelliset parannukset yön aikaisessa sykevälivaihtelussa olivat positiivisesti yhteydessä kestävyysominaisuuksien parannuksiin harjoitusryhmällä. Voidaan todeta, että yhdistetty kestävyys- ja voimaharjoittelu on hyvä tapa lisätä fyysistä kuntoa, vähentää ja ennaltaehkäistä haitallista stressiä sekä parantaa yöpalautumista ja työkykyindeksiä istumatyötä tekevillä naisilla.
Avainsanat: Yhdistetty kestävyys- ja voimaharjoittelu, työstressi, työkykyindeksi, sykevälivaihtelu
|
| fullrecord |
[{"key": "dc.contributor.advisor", "value": "H\u00e4kkinen, Keijo", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "Hautala, Janne", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2018-11-20T06:45:58Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2018-11-20T06:45:58Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2018", "language": "", "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/60237", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ihmiset kokevat ty\u00f6n yhten\u00e4 suurena stressin aiheuttajana. Ty\u00f6stressi onkin yksi p\u00e4\u00e4syist\u00e4 sairauspoissaoloille ja ty\u00f6kyvytt\u00f6myydelle. Fyysisell\u00e4 kunnolla on havaittu olevan positiivisia yhteyksi\u00e4 sek\u00e4 subjektiiviseen\nett\u00e4 objektiiviseen ty\u00f6stressiin. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tarkoituksena oli selvitt\u00e4\u00e4, onko yhdistetyll\u00e4 kest\u00e4vyys- ja voimaharjoittelulla vaikutuksia fyysiseen kuntoon, ty\u00f6stressiin ja ty\u00f6kykyyn istumaty\u00f6t\u00e4 tekevill\u00e4 naisilla.\n\n Tutkimukseen osallistui 46 l\u00e4ht\u00f6tasoltaan kohtalaisesti liikkuvaa yli 27-vuotiasta ty\u00f6ik\u00e4ist\u00e4 naista. Tutkittavat jaettiin kahteen ryhm\u00e4\u00e4n: harjoitusryhm\u00e4 (HR, n=24) ja kontrolliryhm\u00e4 (KON, n=22). Harjoitusryhm\u00e4 toteutti 12 viikon samassa harjoituksessa tehdyn yhdistetyn kest\u00e4vyys- ja voimaharjoittelujakson. Harjoittelujakso sis\u00e4lsi ensimm\u00e4isen kuuden viikon aikana kaksi harjoitusta viikossa ja viimeisen kuuden viikon aikana kolme harjoitusta viikossa. Harjoitukset sis\u00e4lsiv\u00e4t 30 min kest\u00e4vyysosion ja 30 min voimaosion. Kest\u00e4vyysharjoitteet olivat sek\u00e4 matalaintensiteettist\u00e4 (70 % HRmax) ett\u00e4 korkeaintensiteettist\u00e4 (90 % HRmax) kuntopy\u00f6r\u00e4ily\u00e4. Voimaosiossa tehtiin harjoitteita niin ala- kuin yl\u00e4vartaloille (viikot 1-6: 14 toistoa, viikot 7-12: 6-10 toistoa). Kontrolliryhm\u00e4\u00e4 neuvottiin yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n normaalia arkiaktiivisuuttaan koko mittausjakson ajan. Tutkimuksen mittaukset sis\u00e4lsiv\u00e4t \u00c5strandin ep\u00e4suoran ergometritestin (VO2max), hermolihasj\u00e4rjestelm\u00e4n testej\u00e4 (dynaaminen jalkapr\u00e4ssi: 1RM ja toistomaksimi, dynaaminen pystypunnerrus k\u00e4sipainolla: toistomaksimi 80 % 1RM ja isometrisi\u00e4 voimamittauksia),ty\u00f6kykyindeksikyselyn, PSS -stressikyselyn sek\u00e4 viiden vuorokauden sykev\u00e4livaihtelumittauksen. Harjoitusryhm\u00e4 toteutti mittaukset kolmesti (pre-mid-post) ja kontrolliryhm\u00e4 kahdesti (pre-post). \n\nHarjoitusryhm\u00e4 paransi kest\u00e4vyyssuorituskyky\u00e4\u00e4n tilastollisesti merkitsev\u00e4sti, kun taas kontrolliryhm\u00e4ll\u00e4 parannukset eiv\u00e4t olleet merkitsevi\u00e4 pre-post -testien v\u00e4lill\u00e4 (HR 9,9 \u00b1 10,0 % p=0.001; KON 2,2 \u00b1 6,3 %, p=0.17). Harjoitusryhm\u00e4 paransi my\u00f6s dynaamisia voimaominaisuuksiaan tilastollisesti merkitsev\u00e4sti (HR JP 1RM 11,2 \u00b1 9,7 %, p=0.001; JP RM 80%, 100,8 \u00b1 69,4 %, p=0.001). My\u00f6s kontrolliryhm\u00e4ll\u00e4 havaittiin muutoksia, mutta ne olivat selv\u00e4sti pienempi\u00e4 verrattuna harjoitusryhm\u00e4\u00e4n (KON JP 1RM 3,4 \u00b1 4,4 %, p=0.001; JP RM 80 %, 22,7 \u00b1 20,2 %, p=0.001). My\u00f6s isometristen voimamittausten voimien summa parantui harjoitusryhm\u00e4ll\u00e4 tilastollisesti merkitsev\u00e4sti, kun taas kontrolliryhm\u00e4ll\u00e4 tilastollisesti merkitsev\u00e4sti muutoksia ei tapahtunut (HR 20,2 \u00b1 12,8 %,\np=0.001; KON 5,6 \u00b1 13,3 %, p=0.07). Sykev\u00e4livaihtelulla mitattu ty\u00f6stressi pieneni harjoitusryhm\u00e4ll\u00e4 stressiindeksin osalta tilastollisesti merkitsev\u00e4sti (-17,2 \u00b1 16,3 %, p=0.001). My\u00f6s ty\u00f6p\u00e4ivien aikainen parasympaattista\nhermotusta kuvaava HF-muuttuja lis\u00e4\u00e4ntyi harjoitusryhm\u00e4ll\u00e4 (HF 35,2 \u00b1 72,8 %, p=0.01). Kontrolliryhm\u00e4ll\u00e4 ei todettu samankaltaisia muutoksia mink\u00e4\u00e4n sykev\u00e4livaihtelumuuttujan osalta. Sama trendi n\u00e4kyi my\u00f6s unipalautumisen\nosalta, jossa tapahtui useissa eri sykev\u00e4livaihtelumuuttujissa tilastollisesti merkitsevi\u00e4 muutoksia harjoitusryhm\u00e4n osalta (RMSSD 15,8 \u00b1 26,2 %, p=0.009; HF 36,8 \u00b1 57,1 %, p=0.032; LF 36,1 \u00b1 48,5 %, p=0.002) kun taas kontrolliryhm\u00e4ll\u00e4 ei tapahtunut tilastollisesti merkitsevi\u00e4 muutoksia. Ty\u00f6kykyindeksi parantui harjoitusryhm\u00e4ll\u00e4 tilastollisesti merkitsev\u00e4sti (3,8 \u00b1 8,3 %, p=0.035) kun taas kontrolliryhm\u00e4n muutokset olivat jopa negatiiviset (-2,7 \u00b1 10,3 %, p=0.14). \n\nKahdentoista viikon mittainen yhdistetty kest\u00e4vyys- ja voimaharjoittelu n\u00e4ytt\u00e4isi parantavan fyysisi\u00e4 omaisuuksia merkitt\u00e4v\u00e4sti. My\u00f6s kontrolliryhm\u00e4ll\u00e4 havaittiin tilastollisesti merkitsevi\u00e4 muutoksia johtuen todenn\u00e4k\u00f6isesti oppimisen vaikutuksesta. K\u00e4ytetyll\u00e4 harjoitusmuodolla havaittiin my\u00f6s positiivisia vaikutuksia sykev\u00e4livaihtelulla mitattuun stressiin ja uneen sek\u00e4 subjektiiviseen ty\u00f6kykyindeksiin. Subjektiivisessa stressiss\u00e4 ei havaittu kuitenkaan tilastollisesti merkitsevi\u00e4 muutoksia, vaikka trendi oli positiivinen. Suhteelliset parannukset y\u00f6n aikaisessa sykev\u00e4livaihtelussa olivat positiivisesti yhteydess\u00e4 kest\u00e4vyysominaisuuksien parannuksiin harjoitusryhm\u00e4ll\u00e4. Voidaan todeta, ett\u00e4 yhdistetty kest\u00e4vyys- ja voimaharjoittelu on hyv\u00e4 tapa lis\u00e4t\u00e4 fyysist\u00e4 kuntoa, v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ja ennaltaehk\u00e4ist\u00e4 haitallista stressi\u00e4 sek\u00e4 parantaa y\u00f6palautumista ja ty\u00f6kykyindeksi\u00e4 istumaty\u00f6t\u00e4 tekevill\u00e4 naisilla.\n\nAvainsanat: Yhdistetty kest\u00e4vyys- ja voimaharjoittelu, ty\u00f6stressi, ty\u00f6kykyindeksi, sykev\u00e4livaihtelu", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Miia Hakanen (mihakane@jyu.fi) on 2018-11-20T06:45:58Z\nNo. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2018-11-20T06:45:58Z (GMT). No. of bitstreams: 0\n Previous issue date: 2018", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "88", "language": "", "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.mimetype", "value": "application/pdf", "language": null, "element": "format", "qualifier": "mimetype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "ty\u00f6stressi", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "ty\u00f6hyvinvointi", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "palautuminen", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Kahdentoista viikon yhdistetyn voima- ja kest\u00e4vyysharjoittelun vaikutukset fyysiseen kuntoon, ty\u00f6stressiin ja ty\u00f6kykyindeksiin istumaty\u00f6t\u00e4 tekevill\u00e4 naisilla", "language": "", "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-201811204782", "language": "", "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikunta- ja terveystieteet", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Valmennus- ja testausoppi", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Science in Sport Coaching and Fitness Testing", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "yvv.contractresearch.funding", "value": "0", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "funding", "schema": "yvv"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "5013", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "fyysinen kunto", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "stressi", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "ty\u00f6kyky", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "kest\u00e4vyysharjoittelu", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "voimaharjoittelu", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.content", "value": "fulltext", "language": null, "element": "format", "qualifier": "content", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.okm", "value": "G2", "language": null, "element": "type", "qualifier": "okm", "schema": "dc"}]
|