Toimijuus romaninaisten arjen kuvauksissa

Tässä tutkielmassa tarkastellaan romaninaisten toimijuuden muodostumista. Tutkielmassa pohditaan sitä, millaisia toimijuuden modaliteetteja romaninaisten arjesta on löydettävissä. Tutkielmassa ollaan kiinnostuttu romanikulttuurin ja naissukupuolen leikkauspisteestä ja siinä ilmenevästä toimijuudesta...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijät: Aho, Katri, Backman, Emmi
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2018
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/60141
Kuvaus
Yhteenveto:Tässä tutkielmassa tarkastellaan romaninaisten toimijuuden muodostumista. Tutkielmassa pohditaan sitä, millaisia toimijuuden modaliteetteja romaninaisten arjesta on löydettävissä. Tutkielmassa ollaan kiinnostuttu romanikulttuurin ja naissukupuolen leikkauspisteestä ja siinä ilmenevästä toimijuudesta. Tutkielman aineisto koostuu kymmenen romaninaisen haastattelusta, jotka on toteutettu kevään 2018 aikana. Haastattelut ovat olleet puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Aineistoa on analysoitu sisällönanalyysin keinoin. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu toimijuuden teoretisoinnista sekä tarkemmin toimijuuden modaliteettimallista. Toimijuuden muodostumista tässä aineistossa tarkastellaan sekä aineistolähtöisesti että teorialähtöisesti modaliteettimallia hyödyntäen. Tutkielman tuloksissa romaninaiset kuvaavat arkista toimijuuttaan erityisesti kotiin, perheeseen ja läheissuhteisiin liittyen. Romaninaiset kertoivat arkisesta toimijuudestaan myös työelämään ja koulutuksen liittyen. Uskoon liittyvät asiat olivat myös yksi tärkeä arjen osa haastatelluille. Lisäksi romaninaisten toimijuutta määrittää ja muotoilee romaniasu. Asu herättää romaninaisissa voimakkaita tunteita ja sen pukemiseen ja kantamiseen liittyy ristiriitaista suhtautumista, joka muuttuu iän ja ajankohdan muuttuessa. Tulosten mukaan romaninaiset kohtaavat edelleen arjessaan ennakkoluuloja ja lain vastaisia syrjiviä käytäntöjä. Syrjintä on romaninaisille arkea. Se on huutelua kadulla, seuraamista ja asioinnin estämistä kaupoissa ja syrjiviä käytäntöjä työ- ja harjoittelupaikoissa. Kokemastaan syrjinnästä huolimatta romaninaiset ovat ylpeitä kulttuuritaustastaan. Tulosten mukaan romaninaisten toimijuuteen kodin piirissä liittyy vahvasti naisen rooli kodin puhtauden ylläpitäjänä, mihin opitaan lapsesta saakka vanhempia seuraamalla. Romaninaisten toimijuudelle tärkeää on perhekäsityksen laajuus ja suvun merkitys. Tulosten mukaan romaninaiset hakeutuvat pitkälti sosiaali-, kasvatus- ja ravitsemusalalle, ja alan valintaan vaikuttaa romaniasun käyttömahdollisuudet. Romaninaisilla on vahva halu työllistyä, ja syrjintäkokemukset työelämässä vaihtelevat yksilöittäin. Tuloksissa tuli esille myös, että usko on romaninaisille tärkeä voimavara, josta saa tukea arjessa ja elämän vaikeina hetkinä.