Eettinen organisaatiokulttuuri ja moraalinen lujuus suomalaisissa huippu-urheiluorganisaatioissa

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli kuvailla suomalaisten huippu- urheiluorganisaatioiden jäsenten näkemyksiä organisaationsa eettisestä organisaatiokulttuurista ja moraalisesta lujuudesta. Lisäksi tutkittiin taustatekijöiden mahdollista yhteyttä arviointeihin. Eettisen organisaatiokulttuuri...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Mäkitalo, Metti
Muut tekijät: Kauppakorkeakoulu, School of Business and Economics, Taloustieteet, Business and Economics, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2018
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/60114
Kuvaus
Yhteenveto:Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli kuvailla suomalaisten huippu- urheiluorganisaatioiden jäsenten näkemyksiä organisaationsa eettisestä organisaatiokulttuurista ja moraalisesta lujuudesta. Lisäksi tutkittiin taustatekijöiden mahdollista yhteyttä arviointeihin. Eettisen organisaatiokulttuurin teoreettisena viitekehyksenä toimii Kapteinin (2008) kehittämä hyvemalli (Corporate Ethical Virtues), josta tutkimukseen valittiin DeBoden ym. (2013) lyhennetty kyselyversio (Corpotate Ethical Virtues Model Scale ShortForm). Moraalisen lujuuden mittaamiseen käytettiin Hannahin ja Avolion (2010) luomaa MPQ- kyselyä (Moral Potency Questionnaire). Huippu-urheiluorganisaatioita ovat tässä tutkimuksessa organisaatiot, jotka tekevät työtä edistääkseen huippu- urheilua tai ovat huippu-urheilun kanssa aktiivisesti tekemisissä. Tämä pro gradu -tutkielma toimii osana Jyväskylän yliopiston ja LIKES:n MORE- hanketta. Tutkimuksessa on mukana 35 organisaatiota kolmelta eri sektorilta. Kyselyn vastaajamäärä oli 156. Vastaajista 42,3% oli naisia ja 57,7% miehiä. Suurimman ikäluokan muodostivat yli 51-vuotiaat vastaajat. Kysely toteutet- tiin vuosina 2016-2017 Webropol-kyselyllä sähköpostijakelun kautta. Tulokset osoittavat, että suomalaiset huippu-urheiluorganisaatiot arvioivat eettisen organisaatiokulttuurin sekä moraalisen lujuuden melko positiivisesti ja vastaajien taustatekijät ovat yhteydessä arvioihin. Organisaatiot antoivat eettisen organi- saatiokulttuurin toteutettavuuden hyveelle korkeimmat ja läpinäkyvyyden ja toiminnan seurausten hyveille heikoimmat arviot. Moraalisen lujuuden osa- alueista moraalinen omistajuus sai parhaimmat ja moraalinen rohkeus heikoimmat arviot. Tutkimukseni tarjoaa apua suomalaisien huippu- urheiluorganisaatioiden eettiseen kehittämiseen tuomalla uusia näkökulmia ja kehitysideoita. Tutkimuksen perusteella suomalaisten huippu- urheiluorganisaatioiden tulisi kiinnittää huomiota erityisesti eettisen toiminnan havainnointiin horisontaalisesti ja vertikaalisesti, eettisestä toiminnasta palkitsemiseen sekä moraalisen rohkeuden vahvistamiseen.