Jääkiekkomaalivahdin laukauksenlukutaito ja sen kehittäminen videoharjoittelun avulla

Johdanto. Jääkiekko on nopea pallopeli, joka vaatii fyysistä ja kognitiivista suorituskykyä. Yleisiä vaadittavia fyysisen suorituskyvyn tekijöitä ovat voima, nopeus ja kestävyys. Myös lajispesifiä fyysistä suorituskykyä vaaditaan, kuten luistelu- ja mailankäsittelytaitoa. Jääkiekon ollessa niin sano...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Pohjanvirta, Ville-Veikko
Other Authors: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Liikunta- ja terveystieteet, Sport and Health Sciences, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2018
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/60087
_version_ 1828193094124699648
author Pohjanvirta, Ville-Veikko
author2 Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet Sport and Health Sciences Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä
author_facet Pohjanvirta, Ville-Veikko Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet Sport and Health Sciences Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä Pohjanvirta, Ville-Veikko Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet Sport and Health Sciences Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä
author_sort Pohjanvirta, Ville-Veikko
datasource_str_mv jyx
description Johdanto. Jääkiekko on nopea pallopeli, joka vaatii fyysistä ja kognitiivista suorituskykyä. Yleisiä vaadittavia fyysisen suorituskyvyn tekijöitä ovat voima, nopeus ja kestävyys. Myös lajispesifiä fyysistä suorituskykyä vaaditaan, kuten luistelu- ja mailankäsittelytaitoa. Jääkiekon ollessa niin sanottu avoimen taidon laji, vaatii se urheilijoilta myös kognitiivisia ominaisuuksia, kuten nopeaa päätöksentekoa. Pelaajilta vaaditaan erilaisia ominaisuuksia riippuen pelipaikasta. Erityisesti maalivahdin lajisuoritus eroaa kenttäpelaajista, sekä fyysisiltä että kognitiivisilta vaatimuksiltaan. Merkittävä maalivahdilta vaadittava kognitiivinen ominaisuus on pelaajan toimien ennakointi, etenkin laukauksen suuntauksen lukeminen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia laukauksenlukutaitoa ja sen kehittämistä videoharjoitteiden avulla eri ikäisillä ja tasoisilla maalivahdeilla. Menetelmät. Tutkimukseen osallistui 18 kilpasarjan maalivahtia kolmelta eri nuorten tasolta ja kahdelta miesten tasolta (C-, B- ja A-nuoret, Suomi-Sarja, Liiga) (ikä 20 ± 4,2 vuotta; pituus 1,82 ± 0,05 m; paino 82,8 ± 78,1 kg). Maalivahteja osallistui seitsemästä eri joukkueesta, 2–3 kustakin joukkueesta. Yksi joukkueen maalivahdeista toimi kontrollina ja yksi tai kaksi muuta suorittivat intervention. Ennen interventiota tutkittavat suorittivat tutustumiskäynnin ja kolme mittausta, joista viimeisen tulokset määritettiin lähtötasoksi. Mittaukset sisälsivät kolme eri reaktioaikatestiä, joissa motorinen toimi oli melko lajinomainen ja ärsykkeet vaihtelivat yksinkertaisesta valoärsykkeestä lajinomaiseen videokuvattuun ärsykkeeseen (laukaus). Interventio kesti neljä viikkoa ja sisälsi 20 videoharjoitetta, joista tuli suorittaa vähintään 85%. Intervention aikana seurattiin jää-, oheis- ja videoharjoittelua päiväkirjamuodossa. Intervention jälkeen suoritettiin kaksi täysin alkumittausten kaltaista mittausta, joista jälkimmäisen tuloksia verrattiin lähtötasoon. Tarkastelun kohteena oli intervention vaikuttavuus sekä tason ja iän yhteys reagointiin. Tulokset. Reagoinnin nopeus riippui ärsykkeestä siten, että lajinomaiseen ärsykkeeseen reagointi oli nopeinta (ka: 213 ± 36 ms) ja monivalintaiseen valoärsykkeeseen hitainta (ka: 347 ± 31 ms). Videoharjoitteiden käyttö vaikutti positiivisesti onnistuneiden toistojen lukumäärään lajinomaisessa ärsykkeessä (p < 0.01), mutta ei reagoinnin nopeuteen millekään ärsykkeelle. Kontrolliryhmä paransi monivalintaiseen valoärsykkeeseen reagoinnin nopeutta loppumittauksissa (p < 0.05). Intervention aikaisen jää- ja oheisharjoittelun määrä tai videoharjoitteluun keskittymisen taso eivät korreloineet reagoinnin nopeuteen millekään ärsykkeelle. Jääharjoittelun määrällä oli negatiivinen korrelaatio lajinomaisen ärsykkeen testin onnistuneiden toistojen lukumäärän kanssa (p < 0.05). Maalivahdin tasolla oli positiivinen yhteys edellä mainittujen onnistuneiden toistojen lukumäärän kanssa (p < 0.05). Yksilötasolla maalivahdin ikä tai taso eivät määrittäneet reagoinnin nopeutta eri ärsykkeille, mutta joukkotasolla korkeampi taso oli yhteydessä nopeampaan valoärsykkeisiin reagointiin (p < 0.01) ja (p < 0.05). Reagoinnin nopeus yksinkertaiseen valoärsykkeeseen oli yhteydessä monivalintaiseen valoärsykkeeseen reagointiin (p < 0.001). Valoärsykkeisiin reagoinnin nopeus ei kuitenkaan vaikuttanut reagoinnin nopeuteen lajinomaisen ärsykkeen testissä. Johtopäätökset. Laukauksenlukutaito todistettiin laboratorio-olosuhteissa, sillä reagointi oli nopeinta lajinomaiseen ärsykkeeseen. Tätä ennakointia tukee mittausten videomateriaali, jossa tutkittavat aloittivat onnistuneet ”torjunta” -toistot ennen, kun kiekko irtosi pelaajan lavasta. Videoharjoittelun avulla tämä ennakointi kehittyi ja intervention jälkeen tutkittavat onnistuivat lukemaan laukauksia useammin oikein. Reagoinnin nopeus ei muuttunut yhdellekään ärsykkeelle. Lajinomaisen reagoinnin nopeuden muuttumattomuuteen saattaa vaikuttaa käden liikkeen optimaalinen ajoittaminen torjunnan kannalta. Tämän tutkimuksen perusteella videoharjoittelu vaikuttaisi olevan käytännöllinen ja edullinen keino kehittää laukauksenlukutaitoa. Esimerkiksi kesäharjoittelukaudella olisi mahdollista pitää yllä ja kehittää laukauksenlukutaitoa ilman jääharjoittelua. Kognitiivisten lajitaitojen harjoittelun vähäinen fyysinen kuormittavuus mahdollistaa muiden kuormittavampien oheisharjoitteiden toteuttamisen.
first_indexed 2019-08-19T08:21:31Z
format Pro gradu
free_online_boolean 1
fullrecord [{"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Ahtiainen, Juha", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "Pohjanvirta, Ville-Veikko", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2018-11-02T08:09:13Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2018-11-02T08:09:13Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2018", "language": "", "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/60087", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Johdanto. J\u00e4\u00e4kiekko on nopea pallopeli, joka vaatii fyysist\u00e4 ja kognitiivista suorituskyky\u00e4. Yleisi\u00e4 vaadittavia fyysisen suorituskyvyn tekij\u00f6it\u00e4 ovat voima, nopeus ja kest\u00e4vyys. My\u00f6s lajispesifi\u00e4 fyysist\u00e4 suorituskyky\u00e4 vaaditaan, kuten luistelu- ja mailank\u00e4sittelytaitoa. J\u00e4\u00e4kiekon ollessa niin sanottu avoimen taidon laji, vaatii se urheilijoilta my\u00f6s kognitiivisia ominaisuuksia, kuten nopeaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa. Pelaajilta vaaditaan erilaisia ominaisuuksia riippuen pelipaikasta. Erityisesti maalivahdin lajisuoritus eroaa kentt\u00e4pelaajista, sek\u00e4 fyysisilt\u00e4 ett\u00e4 kognitiivisilta vaatimuksiltaan. Merkitt\u00e4v\u00e4 maalivahdilta vaadittava kognitiivinen ominaisuus on pelaajan toimien ennakointi, etenkin laukauksen suuntauksen lukeminen. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tarkoituksena on tutkia laukauksenlukutaitoa ja sen kehitt\u00e4mist\u00e4 videoharjoitteiden avulla eri ik\u00e4isill\u00e4 ja tasoisilla maalivahdeilla. \nMenetelm\u00e4t. Tutkimukseen osallistui 18 kilpasarjan maalivahtia kolmelta eri nuorten tasolta ja kahdelta miesten tasolta (C-, B- ja A-nuoret, Suomi-Sarja, Liiga) (ik\u00e4 20 \u00b1 4,2 vuotta; pituus 1,82 \u00b1 0,05 m; paino 82,8 \u00b1 78,1 kg). Maalivahteja osallistui seitsem\u00e4st\u00e4 eri joukkueesta, 2\u20133 kustakin joukkueesta. Yksi joukkueen maalivahdeista toimi kontrollina ja yksi tai kaksi muuta suorittivat intervention. Ennen interventiota tutkittavat suorittivat tutustumisk\u00e4ynnin ja kolme mittausta, joista viimeisen tulokset m\u00e4\u00e4ritettiin l\u00e4ht\u00f6tasoksi. Mittaukset sis\u00e4lsiv\u00e4t kolme eri reaktioaikatesti\u00e4, joissa motorinen toimi oli melko lajinomainen ja \u00e4rsykkeet vaihtelivat yksinkertaisesta valo\u00e4rsykkeest\u00e4 lajinomaiseen videokuvattuun \u00e4rsykkeeseen (laukaus). Interventio kesti nelj\u00e4 viikkoa ja sis\u00e4lsi 20 videoharjoitetta, joista tuli suorittaa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 85%. Intervention aikana seurattiin j\u00e4\u00e4-, oheis- ja videoharjoittelua p\u00e4iv\u00e4kirjamuodossa. Intervention j\u00e4lkeen suoritettiin kaksi t\u00e4ysin alkumittausten kaltaista mittausta, joista j\u00e4lkimm\u00e4isen tuloksia verrattiin l\u00e4ht\u00f6tasoon. Tarkastelun kohteena oli intervention vaikuttavuus sek\u00e4 tason ja i\u00e4n yhteys reagointiin. \nTulokset. Reagoinnin nopeus riippui \u00e4rsykkeest\u00e4 siten, ett\u00e4 lajinomaiseen \u00e4rsykkeeseen reagointi oli nopeinta (ka: 213 \u00b1 36 ms) ja monivalintaiseen valo\u00e4rsykkeeseen hitainta (ka: 347 \u00b1 31 ms). Videoharjoitteiden k\u00e4ytt\u00f6 vaikutti positiivisesti onnistuneiden toistojen lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n lajinomaisessa \u00e4rsykkeess\u00e4 (p < 0.01), mutta ei reagoinnin nopeuteen millek\u00e4\u00e4n \u00e4rsykkeelle. Kontrolliryhm\u00e4 paransi monivalintaiseen valo\u00e4rsykkeeseen reagoinnin nopeutta loppumittauksissa (p < 0.05). Intervention aikaisen j\u00e4\u00e4- ja oheisharjoittelun m\u00e4\u00e4r\u00e4 tai videoharjoitteluun keskittymisen taso eiv\u00e4t korreloineet reagoinnin nopeuteen millek\u00e4\u00e4n \u00e4rsykkeelle. J\u00e4\u00e4harjoittelun m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 oli negatiivinen korrelaatio lajinomaisen \u00e4rsykkeen testin onnistuneiden toistojen lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n kanssa (p < 0.05). Maalivahdin tasolla oli positiivinen yhteys edell\u00e4 mainittujen onnistuneiden toistojen lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n kanssa (p < 0.05). Yksil\u00f6tasolla maalivahdin ik\u00e4 tai taso eiv\u00e4t m\u00e4\u00e4ritt\u00e4neet reagoinnin nopeutta eri \u00e4rsykkeille, mutta joukkotasolla korkeampi taso oli yhteydess\u00e4 nopeampaan valo\u00e4rsykkeisiin reagointiin (p < 0.01) ja (p < 0.05). Reagoinnin nopeus yksinkertaiseen valo\u00e4rsykkeeseen oli yhteydess\u00e4 monivalintaiseen valo\u00e4rsykkeeseen reagointiin (p < 0.001). Valo\u00e4rsykkeisiin reagoinnin nopeus ei kuitenkaan vaikuttanut reagoinnin nopeuteen lajinomaisen \u00e4rsykkeen testiss\u00e4. \nJohtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset. Laukauksenlukutaito todistettiin laboratorio-olosuhteissa, sill\u00e4 reagointi oli nopeinta lajinomaiseen \u00e4rsykkeeseen. T\u00e4t\u00e4 ennakointia tukee mittausten videomateriaali, jossa tutkittavat aloittivat onnistuneet \u201dtorjunta\u201d -toistot ennen, kun kiekko irtosi pelaajan lavasta. Videoharjoittelun avulla t\u00e4m\u00e4 ennakointi kehittyi ja intervention j\u00e4lkeen tutkittavat onnistuivat lukemaan laukauksia useammin oikein. Reagoinnin nopeus ei muuttunut yhdellek\u00e4\u00e4n \u00e4rsykkeelle. Lajinomaisen reagoinnin nopeuden muuttumattomuuteen saattaa vaikuttaa k\u00e4den liikkeen optimaalinen ajoittaminen torjunnan kannalta. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen perusteella videoharjoittelu vaikuttaisi olevan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen ja edullinen keino kehitt\u00e4\u00e4 laukauksenlukutaitoa. Esimerkiksi kes\u00e4harjoittelukaudella olisi mahdollista pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4 laukauksenlukutaitoa ilman j\u00e4\u00e4harjoittelua. Kognitiivisten lajitaitojen harjoittelun v\u00e4h\u00e4inen fyysinen kuormittavuus mahdollistaa muiden kuormittavampien oheisharjoitteiden toteuttamisen.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Paivi Vuorio (paelvuor@jyu.fi) on 2018-11-02T08:09:13Z\nNo. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2018-11-02T08:09:13Z (GMT). No. of bitstreams: 0\n Previous issue date: 2018", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "70", "language": "", "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.mimetype", "value": "application/pdf", "language": null, "element": "format", "qualifier": "mimetype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "reaktioaika", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "laukauksenlukutaito", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "videoharjoittelu", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "J\u00e4\u00e4kiekkomaalivahdin laukauksenlukutaito ja sen kehitt\u00e4minen videoharjoittelun avulla", "language": "", "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-201811024608", "language": "", "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikunta- ja terveystieteet", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Valmennus- ja testausoppi", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Science in Sport Coaching and Fitness Testing", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "yvv.contractresearch.funding", "value": "0", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "funding", "schema": "yvv"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "5013", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "harjoittelu", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "maalivahdit", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "j\u00e4\u00e4kiekko", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.content", "value": "fulltext", "language": null, "element": "format", "qualifier": "content", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.okm", "value": "G2", "language": null, "element": "type", "qualifier": "okm", "schema": "dc"}]
id jyx.123456789_60087
language fin
last_indexed 2025-03-31T20:02:02Z
main_date 2018-01-01T00:00:00Z
main_date_str 2018
online_boolean 1
online_urls_str_mv {"url":"https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstreams\/b2a165b9-d5f0-4ee9-985f-c9978c1f92c3\/download","text":"URN:NBN:fi:jyu-201811024608.pdf","source":"jyx","mediaType":"application\/pdf"}
publishDate 2018
record_format qdc
source_str_mv jyx
spellingShingle Pohjanvirta, Ville-Veikko Jääkiekkomaalivahdin laukauksenlukutaito ja sen kehittäminen videoharjoittelun avulla reaktioaika laukauksenlukutaito videoharjoittelu Valmennus- ja testausoppi Science in Sport Coaching and Fitness Testing 5013 harjoittelu maalivahdit jääkiekko
title Jääkiekkomaalivahdin laukauksenlukutaito ja sen kehittäminen videoharjoittelun avulla
title_full Jääkiekkomaalivahdin laukauksenlukutaito ja sen kehittäminen videoharjoittelun avulla
title_fullStr Jääkiekkomaalivahdin laukauksenlukutaito ja sen kehittäminen videoharjoittelun avulla Jääkiekkomaalivahdin laukauksenlukutaito ja sen kehittäminen videoharjoittelun avulla
title_full_unstemmed Jääkiekkomaalivahdin laukauksenlukutaito ja sen kehittäminen videoharjoittelun avulla Jääkiekkomaalivahdin laukauksenlukutaito ja sen kehittäminen videoharjoittelun avulla
title_short Jääkiekkomaalivahdin laukauksenlukutaito ja sen kehittäminen videoharjoittelun avulla
title_sort jääkiekkomaalivahdin laukauksenlukutaito ja sen kehittäminen videoharjoittelun avulla
title_txtP Jääkiekkomaalivahdin laukauksenlukutaito ja sen kehittäminen videoharjoittelun avulla
topic reaktioaika laukauksenlukutaito videoharjoittelu Valmennus- ja testausoppi Science in Sport Coaching and Fitness Testing 5013 harjoittelu maalivahdit jääkiekko
topic_facet 5013 Science in Sport Coaching and Fitness Testing Valmennus- ja testausoppi harjoittelu jääkiekko laukauksenlukutaito maalivahdit reaktioaika videoharjoittelu
url https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/60087 http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201811024608
work_keys_str_mv AT pohjanvirtavilleveikko jääkiekkomaalivahdinlaukauksenlukutaitojasenkehittäminenvideoharjoittelun