Kursen Global, lokal, ganz egal på ett tvåspråkigt gymnasiecampus språklig praxis och lärarnas och studerandenas erfarenheter

Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, miten Vaasan lyseon lukion ja Vasa gymnasiumin yhteinen saksan kurssi Global, lokal, ganz egal toimii kielellisesti ja millaisia kokemuksia opettajilla ja opiskelijoilla on kurssista. Tutkin opettajien kielenkäyttöä opetustilanteiden opetuspuheessa ja selvitän...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Nikkola, Minna
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:swe
Julkaistu: 2018
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/59967
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, miten Vaasan lyseon lukion ja Vasa gymnasiumin yhteinen saksan kurssi Global, lokal, ganz egal toimii kielellisesti ja millaisia kokemuksia opettajilla ja opiskelijoilla on kurssista. Tutkin opettajien kielenkäyttöä opetustilanteiden opetuspuheessa ja selvitän syitä, jotka vaikuttavat heidän kielivalintaansa. Tutkin myös opetusmateriaalina käytettyjen kirjallisten tehtävien kieltä. Kielivalinnan analyysi pohjautuu Grosjeanin malliin, jonka mukaan kielivalintaan vaikuttaa neljä sosiolingvististä tekijää: osallistujat (ru. deltagare), tilanne (ru. situation), aihe (ru. topik) ja vuorovaikutuksen tavoite (ru. interaktionens funktion). Kurssilla on suomenkielinen ja ruotsinkielinen saksanopettaja sekä 19 opiskelijaa molemmista lukioista. Suomenkielinen Vaasan lyseon lukio ja ruotsinkielinen Vasa gymnasium ovat kieliparikouluja, jotka toimivat samoissa tiloissa Vaasassa sijaitsevalla kaksikielisellä kampuksella Campus Lykeionilla. Tutkimukseni osoittaa, että kurssilla käytettiin kolmea opetuskieltä: saksaa, suomea ja ruotsia. Pääasiallinen opetuskieli oli saksa, mutta opettajat käyttivät myös molempia kotimaisia kieliä apunaan. Suomen kieltä käytettiin kuitenkin huomattavasti enemmän kuin ruotsin kieltä. Tulosten mukaan osallistujat vaikuttivat opettajien kielivalintaan eniten, sillä he huomioivat kielivalinnassaan opiskelijoiden kielitaidon sekä sen, millä kielillä opiskelijat mieluiten kommunikoivat. Myös tilanteella ja aiheella oli hieman vaikutusta opettajien kielivalintaan. Sekä opettajilla että opiskelijoilla on sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia kurssista. Opettajat kokivat, että saksa opetuskielenä oli haastava, sillä opiskelijoilla oli välillä hankaluuksia ymmärtää saksankielistä opetusta. Lisäksi he kokivat kurssin työläämpänä kuin tavallisen saksan kurssin, jolla on opiskelijoita vain yhdestä lukiosta. Molemmat opettajat kokivat kuitenkin kurssin onnistuneen hyvin. Myös opiskelijoiden mielestä saksa opetuskielenä oli haastava, mikä näkyi erityisesti ongelmana seurata kieliopin opetusta. Opiskelijat kokivat kuitenkin, että kurssi oli keskimäärin melko onnistunut, melko inspiroiva ja melko moderni. Suuri osa opiskelijoista oli kuitenkin epävarmoja haluavatko he osallistua uudelleen samanlaiselle lukioiden yhteiselle kurssille.