Svenska i byskolemiljö undervisnings- och inlärningserfarenheter i ett östfinländskt lågstadium

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia kokemuksia ilman muodollista ruotsin opettajan koulutusta opettavalla luokanopettajalla on ruotsin opetuksesta kyläkoulussa. Syksyllä 2016 voimaan astuneen uuden tuntijaon mukaan ruotsin kielen B1-oppimäärän opinnot alkavat peruskoulu...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Mäkäräinen, Venla
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:swe
Julkaistu: 2018
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/59927
Kuvaus
Yhteenveto:Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia kokemuksia ilman muodollista ruotsin opettajan koulutusta opettavalla luokanopettajalla on ruotsin opetuksesta kyläkoulussa. Syksyllä 2016 voimaan astuneen uuden tuntijaon mukaan ruotsin kielen B1-oppimäärän opinnot alkavat peruskoulun 6. luokalla. Tarkoituksena on tutkia, kuinka kyläkouluympäristön erityispiirteet tukevat tai hankaloittavat tätä muutosta. Tutkimusaineisto on kerätty yhdestä itäsuomalaisesta kyläkoulusta semistrukturoitujen haastatteluiden ja luokkahuoneobservoinnin avulla joulukuussa 2017 ja tammikuussa 2018. Haastattelin tutkimusta varten sekä ruotsia opettavaa opettajaa että yhtätoista kuudesluokkalaista, jotka opiskelevat ruotsia. Opettajan haastattelukysymykset koskivat aihepiireiltään opettajan koulutusta, ruotsinopettajuutta, opettajuuden resursseja ja tuen mahdollisuuksia, oppilaiden ja ympäristön asenteita sekä kyläkoulua oppimisympäristönä. Oppilaiden kysymykset puolestaan liittyivät yleisiin käsityksiin ruotsin kielestä, ruotsin opiskeluun kyläkoulussa, opettajan rooliin opetuksessa, sopiviin tapoihin oppia ruotsia sekä ruotsin kielen käyttöön. Olen analysoinut tutkimusaineiston kvalitatiivisesti hyödyntäen narratiivista analyysiä opettajan ja oppilaiden kertomusten tulkinnassa. Painotus analyysissä on opettajan kertomuksissa, jotka ovat tutkimuksen tavoitteen kannalta keskeisimpiä. Tutkimukseni osoittaa, että kyläkoulun opettaja kokee pedagogisten taitojen olevan kielellisiä taitoja tärkeämmässä asemassa alakoulun ruotsin opetuksessa. Opettajan kokema epävarmuus omasta kielitaidosta vähentää ruotsin käyttöä luokkahuoneessa. Kyläkouluympäristö mahdollistaa yksilöllisen opetuksen, yhteisölliset työtavat ja oppilaan koko polun seuraamisen, mutta tasaisesti kaikille aineille riittävä rahoitus koetaan haasteena. Oppilaat suhtautuvat positiivisesti ruotsin opiskeluun kyläkoulussa, mihin opettajalla on merkittävä vaikutus.