| Summary: | Tämä maisterintutkielma käsittelee lukiolaisten käyttämiä oppimisstrategioita saksan ja englannin opiskelussa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mitä oppimisstrategioita oppijat käyttävät saksan ja englannin opiskelussa, mitä strategioita käytetään molemmissa kielissä, mitkä strategiat painottuvat vain toiseen kieleen, ja miten oppijat käyttävät oppimisstrategioita saksan ja englannin kielen opiskelussa. Aineistona on lukiolaisilta kerätyt kyselyvastaukset (46 vastaajaa) ja haastattelut (6 haastateltavaa). Kysely pohjautuu Strategy Inventory for Language Learning (SILL) -malliin (Oxford 1990) ja haastattelut The Strategic Self-Regulation Model of Language Learning (S2R) -malliin (Oxford 2011). Analyysissä käytetään monimenetelmäisyyttä eli kyselyiden analyysissa hyödynnetään kuvailevaa tilastoanalyysiä, kun taas haastatteluihin käytetään laadullista sisällönanalyysia.
Haastatteluissa selvisi, että oppijat soveltavat kognitiivisia ja metakognitiivisia strategioita monipuolisesti ja että kielen rakenne ja oppijan kielitaso vaikuttavat strategioiden käyttöön. Kyselyssä taas selvisi, että oppijat käyttävät enemmän oppimisstrategioita englannin opiskelussa kuin saksan opiskelussa. On huomattu, että edistyneet kielen oppijat käyttävät enemmän oppimisstrategioita kuin aloittelijat (Griffiths 2013), mikä voi selittää tätä eroa. Kyselyssä kielten välillä oli vain vähän eroja affektiivisten strategioiden käytössä, ja haastatteluissa affektion tärkeys kieltenopiskelussa nousi esiin. Affektio on ylipäätään tärkeä kielenopiskelussa (Oxford 2011), mikä voi selittää kyselyn pieniä eroja.
Englannin ja saksan erilaiset asemat nousivat esiin niin kyselyssä kuin haastatteluissa. Kyselyyn vastanneet kuluttivat enemmän englannin kielistä mediaa kuin saksan kielistä samoin kuin haastateltavat. Haastateltaville myös englanti oli usein helpompi kieli, saksan taidosta riippumatta. Kielten erilaiset asemat nousivat haastattelussa esille myös muuten. Jos oppijan ei ollut tarvinnut nähdä vaivaa englannin oppimisen eteen kielen ’helppouden’ takia, saksa tuntui hänestä vaikealta. Tällaisissa tapauksissa oppijalla ei ole välttämättä kokemusta oppimisstrategioiden käytössä, mikä voi osoittautua haasteeksi muiden kielten kanssa. Tämä on asia, joka vieraiden kielten opettajien olisi hyvä ottaa huomioon.
|
|---|