| Summary: | Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä diskurssit hallitsevat seksuaalista haluttomuutta käsitteleviä Suomi24-foorumikeskusteluita. Tutkimusta motivoi havainto siitä, että seksuaalinen haluttomuus on noussut paljon esille mediassa ja internetin keskusteluryhmissä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Seksuaalisuuden historian näkökulmasta tämä on mielenkiintoinen ilmiö, sillä perinteisesti länsimainen keskustelu seksuaalisuudesta on keskittynyt liiallisen seksuaalisen aktiivisuuden ja halujen paheksumiseen. Tarkastelemalla seksuaalista haluttomuutta koskevia keskusteluja voidaan siis saada tietoa siitä, mitkä ideologiset näkemykset ja merkityksellistämisen tavat hallitsevat nykyistä seksuaaliajattelua ja -kulttuuria.
Tutkimuksen teoreettismetodologisen viitekehyksen perustana toimii kahden eri tutkimussuuntauksen, kriittisen diskurssianalyysin ja korpuslingvistiikan, yhdistäminen. Olen hyödyntänyt tutkimuksessani molempien tutkimussuuntausten lähtökohtia ja menetelmiä ja pyrkinyt näin selvittämään, mitkä diskurssit nousevat tarkastelemassani aineistossa eniten esille ja mitkä ovat kyseisten diskurssien yhteydet laajempaan sosiokulttuuriseen kontekstiin. Korpusanalyysin olen toteuttanut tarkastelemalla haluttomuus-sanan saamia kollokaatioita ja semanttisia preferenssejä. Diskurssianalyysini pohjautuu puolestaan korpusanalyysin tuloksiin ja keskittyy tarkastelemaan kriittisesti, mitä korpusanalyysin tulosten perusteella voidaan päätellä seksuaalisen haluttomuuden kulttuurisista merkityksistä.
Tutkimuksen aineistona toimivat vuosien 2001–2015 aikana julkaistut Suomi24-foorumiviestit, joissa puhutaan seksuaalisesta haluttomuudesta. Olen kerännyt aineiston Suomi24-korpuksen kautta. Foorumikeskusteluita tarkastelemalla pyrin selvittämään, kuinka kielenkäyttäjät puhuvat seksuaalisen haluttomuuden kaltaisesta arkaluontoisesta aiheesta vapaa-ajan kontekstissa. Diskurssien tarkasteluun keskittyvä tutkimuskysymykseni on: 1. Mitkä ovat seksuaalista haluttomuutta käsittelevän foorumiaineiston keskeisimmät diskurssit? Tarkastelen tutkimuksessa myös tutkimuksen metodologista toteutusta ja etsin vastausta seuraavaan tutkimuskysymykseen: 2. Millaisia etuja ja haasteita kriittisen diskurssianalyysin ja korpuslingvistiikan yhdistämiseen sisältyy?
Tutkimusaineistossa keskeisimpänä nousevat esille biolääketieteen, sukupuolieron, suhde- ja kärsimysdiskurssit. Kyseisten diskurssien hallitsevuudesta voi päätellä, että seksuaalisesta haluttomuudesta puhuminen on yhteyksissä erityisesti seuraaviin ilmiöihin: seksuaalisuuden medikalisoituminen, sukupuolidikotomian korostaminen ja valtataisteluihin keskittyvät parisuhdenäkemykset. Näkemys seksuaalisesta haluttomuudesta ”kärsimyksenä” toimii puolestaan perustana kaikille muille aineistossa esille nouseville diskursseille. Tutkimus osoittaa, että kriittisen diskurssintutkimuksen ja korpuslingvistiikan lähtökohtia ja menetelmiä yhdistämällä on mahdollista nostaa esille kulttuurisesti ja sosiaalisesti merkittävää tietoa myös seksuaalisen haluttomuuden kaltaisista monitahoisista aiheista.
|
|---|