| Yhteenveto: | Tämän kandidaatin tutkielman kirjallisessa osassa käsitellään fosforia. Osiossa
kerrotaan fosforin tarpeellisuudesta, fosforiesiintymistä ja sen luonnollisesta kierrosta
sekä ihmisen vaikutuksesta fosforin luonnolliseen kiertoon. Tekstissä esitellään
nykyisin käytössä olevia menetelmiä fosforin kierrättämiseksi ja mahdollisia keinoja
tehostaa fosforin talteenottoa ja kierrätystä. Lisäksi kerrotaan polttolaitosten tuhkasta ja
sen potentiaalista fosforilähteeksi.
Tutkielman kokeellisessa osassa esitellään kaksi menetelmää, joista toisella määritettiin
kokonaisfosforipitoisuus lentotuhkanäytteissä ja toisella pyrittiin löytämään
optimiolosuhteet fosforin uuttamiseksi lentotuhkasta happoa ja ultraäänihajotusta
käyttäen. Tutkimuksessa vertaillaan neljää eri happoa (vetykloridi, rikkihappo,
sitruunahappo ja glutaarihappo) eri pitoisuuksilla, neste-kiinteä-suhteilla ja
hajotusajoilla. Menetelmillä käsiteltyjen näytteiden fosforipitoisuudet määritettiin
induktiivisesti kytketyn plasman - optisella emissiospektrometrilla (ICP-OES).
Kokonaisfosforipitoisuus tutkituissa lentotuhkan hienoksi seulotuissa näytteissä oli
16 600 ± 400 mg/tuhka kg ja seulomattomissa näytteissä 10 800 ± 300 mg/tuhka kg.
Vetykloridilla ja rikkihapolla uutoissa päästiin parhaimmillaan yli 100 % saantoihin,
kun taas sitruuna- ja glutaarihapolla uutoissa saannot jäivät alle 10 %, eikä niiden
katsottu soveltuvan hyvin fosforin uuttoon lentotuhkasta.
|
|---|