| Summary: | Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli etsiä mahdollisia taustatekijöitä, jotka vaikuttavat lasten ja nuorten itsearvioidun liikunnan määrän ali- tai yliarvioimiseen. Aineistona käytettiin maanlaajuisen Liikkuva koulu -ohjelman osa-aineistoa vuodelta 2013. Aineisto koostui Suomen yhdeksän eri koulun oppilaiden ActiGraph-mittauksista ja sähköisistä kyselylomakkeista.
Mallin vasteeksi muodostettiin muuttuja, joka kuvaa itseraportoidun fyysisen aktiivisuuden ja liikemittarilla mitatun fyysisen aktiivisuuden eroa. Mallin selittäjiksi valittiin sukupuoli, ikä, oppilaan painoluokka, urheiluseuran toimintaan osallistuminen, koettu sosiaalinen asema ja kouluaineiden keskiarvo.
Ennen mallin sovittamista, aineiston puuttuvaa tietoa paikattiin moni-imputoinnin avulla. Moni-imputoinnissa yhtä puuttuvaa arvoa kohden imputoidaan useampi eri arvo. Tässä tutkielmassa yhtä puuttuvaa arvoa kohden imputoituja arvoja oli 50. Näin saatiin useampi eri aineisto, joissa havaitut arvot ovat samat, mutta imputoidut arvot vaihtelevat aineistoittain. Sekamalli sovitettiin siis 50 eri aineistolle, jonka jälkeen tulokset yhdistettiin. Sekamalli huomioi sen, että saman koulun oppilaiden ActiGraph-mittaukset saattoivat olla korreloituneita.
Tutkielman tuloksena oli, että urheiluseuran toimintaan osallistumisella ja koulumenestyksellä on vaikutusta oman fyysisen aktiivisuuden arvioimiseen. Urheiluseuran toimintaan säännöllisesti osallistuva oppilas arvioi kyselylomakkeessa liikkuvansa enemmän kuin oppilas, joka ei osallistu seuran harjoituksiin. Lisäksi koulussa paremmin pärjäävä oppilas arvioi kyselylomakkeessa liikkuvansa enemmän kuin oppilas, jolla keskiarvo on numeron huonompi. Oppilaat olivat liikemittarilla tehtyjen mittausten perusteella fyysisesti yhtä aktiivisia.
|
|---|