| Summary: | Alustatalouden keinoja käyttävien yritykset on kasvanut nopeasti ja ne ovat
muokanneet maailmaamme muovaamalla palveluiden välittämisestä entistä
vaivattomampaa. Työn tekemisestä, myymisestä ja palveluiden ostamisesta on
tehty helpompaa ja tulevaisuudessa onkin odotettavissa alustatalouden vaikuttavan
suuria muutoksia vallitsevaan työnkuvaan. Ihmiset eivät tule tulevaisuudessa
tekemään töitä niin kuin ennen. Tästä huolimatta alustatalous on Euroopassa
hyvin pienessä roolissa. Palveluita kehittävät yritykset ovat Aasiassa tai
Pohjois-Amerikassa. Talotekniikka-ala, muun rakennus- ja kiinteistöalan kanssa
etsii kovasti uusia väyliä digitalisaation mahdollisuuksiksi. Tämän tutkielman
tarkoituksena onkin luoda malleja, joiden avulla alustataloutta saataisiin Suomeen
talotekniikka-alalle.
Alustataloutta koskevat teoriat luovat käsityksen alustataloudesta ja pyrkivät
selvittämään mitkä asiat mahdollistavat alustayritysten nopeat kasvut,
sekä markkinoiden mahdollisen valloittamisen, siten että yhden yrityksen palvelusta
tulee koko alan standardi tapa toimia. Tutkimuksessa luotiin kirjallisuuskatsauksen
pohjalta perusymmärrys yleisistä alustatalouden toimintamalleista
ja strategioista. Jotta tutkimuksessa saatiin tarpeeksi kattava käsitys talotekniikka-alasta,
suoritettiin kirjallisuuskatsauksen jälkeen asiantuntijahaastatteluita.
Näissä puolistrukturoiduissa haastatteluissa pyrittiin saamaan laaja tieto
talotekniikka-alan mahdollisista alustatalouspalveluista, sähköisenmyynnin
ongelmakohdista, sekä ylipäätään miten talotekniikka-alan ammattilaiset ja asiantuntijat
näkisivät, että uuden alustayrityksen olisi mahdollista tulla alalle.
Tutkimus suoritettiin seuraten mahdollisimman tarkasti suunnittelutieteellistä
lähestymistapaa.
Tutkimuksen tuloksiksi muodostui kaksi artefaktia. Syy miksi luotiin kaksi
artefaktia, oli haastatteluissa esiin tullut tarve kahdenlaisille alustoille. Toinen
artefakteista oli sisäinen alusta, joka tarjoaa yritykselle keinon tuotteistaa palvelunsa
mahdollisimman pitkälle, ennen kuin se tarjotaan rakentajille. Toinen artefakti
oli alusta, jonka päällä niin yksittäinen rakentaja kuin yritykset pystyvät
toimimaan. Tämän ns. ulkoisen alustan päällä toimivat tahot pystyvät itse tuottamaan
sisältöä palveluun, sekä voivat olla vapaammin yhteydessä toisiinsa.
Companies utilising the methods of platform economy have grown rapidly and shaped
our world by streamlining the way services are provided. Platform economy has made the
selling and conducting of work and purchasing services easier and it is expected to have a
significant impact on how people work in the future. Yet platform economy continues to
play only a minor role in Europe. The companies developing services in the sector are
mainly located in Asia or North America. Building services operators and the entire
construction industry are hard at work trying to find new ways to utilise digitalisation.
The purpose of this thesis is to provide models that help introduce platform economy to
Finnish building services engineering.
The theories regarding platform economy create an understanding of the concept
and they strive to discover the factors that enable the rapid growth of platform economy
companies, their possible conquest of the marketplace and how one company can set the
standard for an entire industry. Based on a literature review, the study creates a basic
understanding of the general operation models and strategies of platform economy. In
order to achieve an adequately comprehensive understanding of building service
engineering, expert interviews were conducted after the literature review. The goal of
these semi-structured interviews was to obtain a wide-ranging perspective on what
platform economy services could mean in building services engineering, what the
problems of electronic sales are and what kind of pathway do the professionals and
experts in building services engineering see for a new platform company to enter the
business. The design science approach was adhered to as closely as possible while
conducting the study.
The study resulted in two artefacts. The reason for creating two artefacts was that the
interviews highlighted a need for two kinds of platforms. The first artefact is an in-house
platform that provides a company with the means to productise their services to as high a
degree as possible before offering them to builders and contractors. The second artefact is
a platform where individual builders and other companies can operate. This so-called
public platform allows all participating parties to produce content on the service and
communicate with each other more freely.
|
|---|