| Summary: | Tämä kandidaatintutkielma käsittelee mediatisaatiota ja sen ilmenemistä julkisen organisaation viestinnän
ammattilaisten työssä. Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita etenkin siitä, miten medialogiikka ja sosiaalisen
median logiikka ilmenevät organisaation toiminnassa. Ilmiötä tarkastellaan kahden tutkimuskysymyksen
avulla: “Miten mediatisaatio ilmenee julkisen organisaation viestinnän ammattilaisten työssä” ja “ Miten
medialogiikka ja sosiaalisen median logiikka ohjaavat viestintää?”
Mediatisaatiolla viitataan prosessiin, jossa yhteiskunta ja sen eri toimijat tulevat yhä enemmän riippuvaiseksi
mediasta ja sen tarjoamista resursseista. Mediakenttä käy parhaillaan läpi murrosta, kun perinteisen median
rinnalle syntyy sosiaalisen median kanavia ja viestintä digitalisoituu. Median vaatimukset organisaatioiden
suhteen siis lisääntyvät median syklin nopeutuessa ja viestintämahdollisuuksien lisääntyessä.
Aineisto kerättiin haastattelemalla viittä Kansaneläkelaitoksen eli Kelan viestinnän työntekijää. Julkisena
organisaationa Kelan toimintaa ohjaa muun muassa Valtionhallinnon viestintäsuositus. Kelan kohderyhmää
ovat lähes tulkoon kaikki Suomessa asuvat ja osa ulkomaillakin asuvista suomalaisista.
Tärkeimpänä teoreettisena viitekehyksenä toimivat medialogiikan osa-alueet (Thorbjornsrud, Figenschou &
Ihlen 2014) ja sosiaalisen median logiikan osa-alueet (Van Dijck & Poell 2013; Olsson & Eriksson 2016).
Logiikoilla viitataan niihin toimintatapoihin ja käytäntöihin, jotka ohjaavat toisaalta median toimintaa, mutta
myös viestinnän ammattilaisten työtä. Aineistosta pyrittiin tunnistamaan näitä logiikoiden osa-alueita.
Tulosten mukaan mediatisaation vaikutuksen Kelassa voi sanoa olevan vahva: median toimintatavat on
huomioitu viestinnän toiminnoissa, mikä edesauttaa arvioimaan viestinnän keinojen tehokkuutta ja
järkevyyttä. Kelan viestinnän ammattilaiset ymmärtävät digitalisoituvan maailman viestintätapoja ja
hyödyntävät työssään eri kanavia perinteistä mediaa unohtamatta. Medialogiikka ja sosiaalisen median
logiikka näyttäytyvät viestinnän ammattilaisten työssä vahvasti toisiinsa integroituneina osa-alueina:
medialogiikan piirteet pätevät sosiaalisen median kanssa toimittaessa ja sosiaalisen median logiikan piirteitä
voidaan soveltaa perinteisen median kanssa toimimiseen. Medialogiikan ja sosiaalisen median logiikan osaalueet
eivät ole kiinnittyneet tiettyyn järjestykseen, vaan ne vaihtavat paikkaa tapauskohtaisesti ja useampi eri
piirre voi esiintyä myös samanaikaisesti.
Kriittinen näkökulma pitää mediatisaatiota taipumisena median valtaan ja mediaa organisaation agendan
ohjaajana. Median logiikoiden mukaan toimimista ei Kelan kaltaisen organisaation osalta kuitenkaan voida
itsestään selvästi kutsua median vallan alle taipumiseksi. Mediakentän muututtua monipuolisemmaksi
perinteisten valta-asetelmien voidaan nähdä alkaneen kadota ja sen myötä toimijoiden suhteen alkaneen tasa-arvoistua. Pikemminkin voidaan havaita siirtymää valta-asetelmasta kohti yhteistyöasetelmaa.
Tulosten perusteella sosiaalisen median logiikkaa ja medialogiikkaa ei ole mielekästä tarkastella erikseen.
Jatkossa tulisi selvittää miten logiikat ohjaavat viestinnän ammattilaisten työtä muunlaisissa organisaatioissa.
Olisi myös hyvä tutkia millainen käsitys mediatisaatiosta ja logiikoiden osa-alueiden jakaantumisesta
viestinnän toiminnoissa on organisaation johtotason työntekijöillä. Sosiaalisen median merkityksen
lisääntyessä tarvittaisiin myös tutkimusta viestinnän ammattilaisten työn muuttumisesta ja siitä, millaisia
käsityksiä ammattilaisilla on työn kuormittavuudesta.
|
|---|