| Yhteenveto: | Vuonna 2016 voimaan astuneen uuden opetussuunnitelman perusteissa kouluja velvoitetaan tarjoamaan oppilaille vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus (MOK) vuodessa. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten yhdessä suomalaisessa kunnassa on toteutettu MOK-työtä, näkevätkö opettajat MOK-työn hyödyttäneen oppilaita ja lisänneen yhteistyötä opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti, kokevatko he MOK-työn haasteelliseksi ja miten he suhtautuvat eheyttämiseen ja MOK-työhön sen välineenä. Verkkopohjainen kyselytutkimus toteutettiin vuoden 2017 lopussa, ja aineistosta (N=43) muodostettiin neljä summamuuttujaa, joiden sisäistä yhdenmukaisuutta analysoitiin Cronbachin alfan avulla. Muita menetelmiä olivat prosentti- ja frekvenssijakaumat, Pearsonin korrelaatiokerroin, Mann- Whitney U-testi sekä laadullinen sisällönanalyysi, avovastauksia. Tutkimuksesta käy ilmi, että opettajat kokevat jonka avulla tarkasteltiin MOK-työn hyödyttäneen Oppimiskokonaisuuksien oppilaita ja lisänneen heidän osallisuuttaan. suunnittelu ja toteutus on lisännyt myös sekä opettajien välistä että oppilaiden keskinäistä yhteistyötä. Tältä osin opetussuunnitelman tavoitteiden voi toteutuneen. MOK-työ ei kuitenkaan juuri näytä lisänneen koulun ja yhteiskunnan yhteistyötä. Lisäksi MOK-työn haasteina ovat pieniksi katsoa muun koetut resurssit sekä arvioinnin vaikeus. Eniten haasteita kokevat ne, joilla on vähiten työkokemusta. Opettajat suhtautuvat eheyttämiseen yleisesti myönteisesti mutta suurin osa kaipaa monialaisten projektien sijaan pidempikestoista eheyttämistä. Vain viidennes vastanneista opettajista haluaisi enemmän MOK-jaksoja. Monialaisia oppimiskokonaisuuksia ei siis voi pitää yksinomaan toimivina eheyttämisen välineinä.
|
|---|