| Summary: | Varhaiskasvatus on viime aikoina ollut vahvasti esillä mediassa. Tämä on herättänyt
julkista keskustelua, jossa lastentarhanopettajien koulutusta ja ammattia
koskeva arvostuksen puute on ollut ilmiönä toistuva. Tässä tutkimuksessa kartoitimme
äitien asenteita ja näkemyksiä varhaiskasvatuksen ja kotihoidon suhteesta,
lastentarhanopettajien yliopistokoulutuksesta ja varhaiskasvatuksen vaikuttavuudesta.
Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2018 Keski-Suomessa ja
Keski-Pohjanmaalla asuvilta äideiltä (N = 101) standardoidulla verkkokyselylomakkeella,
joka sisälsi Likert-asteikollisten väittämien lisäksi avoimia Perusteluosioita.
Aineisto analysoitiin käyttäen useita määrällisiä menetelmiä, sekä laadullista
sisällönanalyysiä.
Tulosten mukaan varhaiskasvatus nähtiin ennemmin lapsen oikeutena,
kuin vanhempien työssäkäynnin mahdollistajana. Päivähoidon tarpeen koettiin
olevan riippuvainen perheen tilanteesta ja kasvavan yli 3-vuotiaiden lasten
kohdalla. Päivähoidon nähtiin kehittävän yli 3-vuotiaiden lasten sosiaalisia suhteita
ja taitoja sekä esikoulu- ja kouluvalmiuksia. Määrällisen analyysin mukaan
oikeuden päivähoitoon tulisi ulottua kaikille, mutta perusteluissa painotettiin
päivähoidon kuuluvan ensisijaisesti opiskeleville ja työssäkäyville. Oikeuden
päivähoitoon nähtiin olevan erityisesti lapsilla, joilla oli yksilöllisiä tuen tarpeita.
Kotihoidon tukeen toivottiin muutoksia, joiden pohjalta olisi mahdollista hoitaa
lasta kotona nykyistä pidempään. Nykyinen tuen määrä koettiin lapsen hoitomuodon
valintaa rajoittavaksi.
Korkeakoulutetut, yli 26-vuotiaat ja monilapsiset äidit suhtautuivat
lastentarhanopettajien yliopistokoulutukseen kaikista vastaajista myönteisimmin.
Äitien mukaan yliopistokoulutusta ei pidetty riittävän käytännönläheisenä,
mutta käytännön taidot nähtiin oppivan työn kautta. Useat äidit kokivat, ettei
heillä ollut riittävästi tietoa yliopistokoulutuksen sisällöistä, kuten työharjoitteluiden
ja työssäoppimisen määrästä. Korkeakoulutuksen nähtiin kuitenkin lisää-
vän varhaiskasvatuksen laatua ja tuovan syvällisempää tietoa työhön. Pedagoginen
osaaminen koettiin tarpeelliseksi ja tärkeäksi varhaiskasvatuksessa.
Näyttää siltä, että varhaiskasvatuksen vaikutukset tunnistettiin ja lisäksi
niihin suhtauduttiin myönteisesti. Nämä vaikutukset edellyttivät kuitenkin
äitien mukaan laadukasta varhaiskasvatusta ja resurssien riittävyyttä, kuten maltillisia
ryhmäkokoja. Äidit näkivät kotihoidolla olevan samanlaisia yhteiskunnallisia
ja yksilöllisiä vaikutuksia kuin päivähoidolla. Investoimista varhaiskasvatukseen
pidettiin kannattavana lasten tulevaisuuden kannalta.
|
|---|