| Yhteenveto: | Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää Mukamas-kuoron laulajien kokemuksia siitä, miten kuorotoiminta vaikuttaa heidän työhyvinvointiinsa ja työyhteisöönsä. Tutkimus on tapaustutkimus, joka rajautuu Jyväskylän yliopiston Kielikampuksella toimivaan Mukamas- kuoroon. Käytän tutkimuksessani laadullisia tutkimusmenetelmiä ja olen kerännyt aineiston viiden teemahaastattelun avulla. Lisäksi olen observoinut kuoron harjoituksia ja kerännyt vapaaehtoisilta haastateltavilta ennakkotietoja, joiden perusteella valitsin haastateltavat.
Tutkimus on aineistolähtöinen ja tutkimusprosessi on lähtenyt liikkeelle aineiston keräämisellä, minkä jälkeen olen analysoinut keräämäni aineiston teemoittelun avulla. Haastattelut rakentuivat seuraavien teemojen ympärille: kuoroharjoitukset, yhteisöllisyys ja verkostoituminen, kokemukset ja uuden oppiminen, kuorotoiminnan vaikutus terveyteen, hyvinvointiin ja työhyvinvointiin sekä kuoronjohtajan merkitykseen. Aineistosta esiin nousseita tuloksia määrittelen työhyvinvoinnin, sosiaalisen pääoman ja me-hengen sekä yhteisöllisyyden näkökulmasta.
Tulkintani mukaan Mukamas-kuoron toiminta vaikuttaa positiivisella tavalla kuorolaisten työhyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen koko Kielikampuksella. Mukamas-kuoro toimii myös verkostoitumispaikkana eri Kielikampukseen kuuluvien laitosten välillä. Yhteisöllisyyttä lisää se, että työntekijät tekevät yhdessä muutakin kuin vain työhön liittyviä asioita ja kuorossa välittyy yhteinen kuorohenki. Erityisesti kuoroharjoituksen fyysiset osuudet, kuten venyttely koetaan tärkeäksi työhyvinvointiin vaikuttavaksi tekijäksi istumatyötä tekevän kannalta. Kuoroharjoitusten säännöllisyys on tärkeää ja se auttaa myös työstä palautumisessa. Kuoroharjoitukset tuottavat energisoitumisen ja virkistymisen tuntemuksia. Tutkimustulosten perusteella voi päätellä, että kuorotoiminta on tärkeä työhyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen vaikuttava tekijä.
|
|---|