| Yhteenveto: | Runsaasti sähköä kuluttavat yhtiöt hankkivat fyysisen sähkönsä tyypillisesti päivän
markkinahintaan ja suojautuvat spot-hintariskiä vastaan sähköjohdannaisten avulla.
IFRS-tilinpäätös edellyttää johdannaisten käyvän arvon muutoksen kirjaamisen tilinpäätöksessä tulosvaikutteisesti. Suojauslaskennan avulla on mahdollista vähentää sähköjohdannaisten käyvän arvon muutoksista johtuvaa tulosvolatiliteettia. Suojauslaskentaa sovellettaessa ainoastaan suojauksen käyvän arvon muutoksen tehoton osuus tulee kirjata
tulosvaikutteisesti, ja tehokas osuus voidaan kirjata taseeseen.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia IFRS-tilinpäätöksen rahoitusinstrumentteja koskevaa standardiuudistusta ja sen vaikutusta sähköjohdannaisten suojauslaskentaan Suomen hinta-alueella. Vuoden 2018 alusta alkaen suojauslaskenta tulee toteuttaa IAS 39 -standardin sijasta IFRS 9 -standardin mukaisesti. Tarkemmalla tasolla pyrittiin
selvittämään, kuinka standardiuudistus koetaan ja kuinka sen arvioidaan yltävän tavoitteisiinsa.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat julkisesti listatut yhtiöt, jotka suojaavat sähkön
spot-hintariskin sähköjohdannaisilla ja toteuttavat sähköjohdannaisille IFRS-normiston
mukaista suojauslaskentaa. Päätutkimusaineisto kerättiin laadullisella kirjallisella kyselyllä ja se koostuu 11 laskentahenkilön kyselyvastauksista. Lisäksi toteutettiin kaksi asiantuntijahaastattelua tarkentamaan sähkömarkkinaan liittyviä spesifejä osa-alueita.
Kvantitatiivista numeroaineistoa on käytetty suojauslaskentaesimerkin yhteydessä. Pääaineiston analyysi toteutettiin käyttäen laadullisessa tutkimuksessa tyypillistä sisällön
erittelyä.
Standardiuudistus koetaan pääosin positiivisena muutoksena ja standardiuudistuksen uskotaan saavuttavan tavoitteensa. Tärkeänä uudistuksena nähdään periaatepohjaisuuden korostuminen, jonka uskotaan tuovan joustavuutta suojauslaskentaan. Mahdollisuus eriyttää muiden kuin rahoituserien kokonaisriski riskikomponenteiksi koettiin tärkeimpänä yksittäisenä uudistuksena. Se tarkoittaa sähkösuojausten tehokkuuden paranemista ja sitä kautta tulosvolatiliteetin vähenemistä. Standardimuutosta kohtaan koettiin
myös lievää epätietoisuutta, koska tutkimusaineiston keräämisvaiheessa syksyllä 2017
IFRS 9 -standardin käytännön soveltamisesta ei ollut kaikilta osin yhtenevää näkemystä.
|
|---|