| Summary: | Tutkielmassa tarkastellaan prinsessojen toimijuutta Disneyn ja Pixarin 2010-luvulla ilmestyneissä prinsessasaduissa. Tavoitteena on selvittää, millaisina toimijoina prinsessat kuvataan. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat: 1. Millaisina toimijoina prinsessat representoidaan? 2. Millaisia keinoja prinsessat käyttävät puolustaessaan omaa toimijuuttaan? ja 3. Millaisten tekijöiden representoidaan rajoittavan tai vaikuttavan prinsessojen toimijuuteen? Lisäksi tutkielmassa pohditaan, millaista naiskuvaa nämä kuvaukset prinsessojen toimijuudesta rakentavat.
Tutkielman teoreettinen viitekehys asettuu feministisen tutkimuksen ja kielentutkimuksen risteyskohtaan nojaten sekä kriittisen diskurssintutkimuksen perinteeseen että postmoderniin feministiseen ajatteluun. Tutkimusmenetelminä ovat semanttinen roolianalyysi sekä semanttiset verbityypit. Niiden avulla tarkastellaan sekä prinsessojen osallistumista toimintaan että toiminnan luonnetta.
Aineisto koostuu satukirjojen Frozen – Huurteinen seikkailu (2013) sekä Urhea (2012) tekstiosuuksista. Teokset perustuvat samannimisiin elokuviin.
Prinsessoja representoidaan aineistossa fyysisesti aktiivisiksi, älykkäiksi ja ratkaisevan roolin ottajiksi. Prinsessojen kuvataan puolustavan omaa toimijuuttaan olemalla yksin, vastustamalla perheenjäseniään sekä pyrkimällä vaikuttamaan muiden toimijuuteen. Prinsessojen toimijuutta rajoittaviksi tai siihen vaikuttaviksi tekijöiksi puolestaan representoidaan muut ihmiset, romanttinen rakkaus ja avioliitto sekä tunteet. Naiskuva näyttäytyy näiden representaatioiden kautta tarkasteltuna toisaalta monipuolisena ja perinteisiä sukupuolirooleja rikkovana, toisaalta rajoitettuna ja alistettuna.
|
|---|