| Yhteenveto: | Ilmastonmuutoksen, luonnonvarojen vähenemisen ja yleisen
globalisoitumisen vuoksi on tärkeää, että kansalaiset ovat tietoisia yhteiskunnan
haasteista ja ovat valmiita käyttämään luovuuttaan kestäviä valintoja tehden.
Vuodesta 1974 lähtien on toiminut Maakasvatusinstituutti, jonka tarkoituksena
on ollut luoda läheistä suhdetta ihmisen ja maapallon välille. Myöhemmin
positiivisen luontosuhteen syntymiseen on haluttu tarjota valmiita
toimintamalleja kasvatusalan ammattilaisten hyödynnettäviksi. Näin koulun
oppimis- ja tiedonkäsityksen muutokseen kehitettiin ympäristökasvatus.
Kestävään elämään ei riitä pelkkä myönteinen luontosuhde vaan on ymmärretty
kansalaisten tarvitsevan monenlaisia taitoja kestävän tulevaisuuden
edistämiseksi. Kestävän tulevaisuuden takaamiseksi on ekologisten seikkojen
lisäksi hyvä ottaa huomioon taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen
näkökulma.
Kokemus itsestä osana globaalia maailmaa alkaa hahmottua jo varhain
lapsuudessa. Peruskoululla on näin tärkeä rooli niin luontosuhteen kuin
kestävän ajattelutavan muodostumisessa. Suomen peruskoulun
opetussuunnitelmissa on otettu enenevissä määrin tavoitteeksi kestävä kehitys,
integroituna eri oppiaineiden sisältöihin.
Tutkimuksessa on haluttu selvittää, kuinka ympäristökasvatus ja kestävän
kehityksen tavoitteet näkyvät opetussuunnitelmissa. Aineistona on käytetty
perusopetuksen opetussuunnitelmia sekä ympäristökasvatuksen että kestävän
kehityksen teorioita.
Asiasanat: ympäristökasvatus, kestävä kehitys, opetussuunnitelma, luontosuhde, tulevaisuuskasvatus
|
|---|