Roolista toiseen harrastajanäyttelijyys etnologis-antropologisena tutkimuskohteena

Opinnäytteeni tutkimuskohteena on näyttelijän näkökulma harrastajateatteriin kulttuurisena ilmiönä. Tarkoitukseni on tarkastella teatteriharrastajan kokemusta näyttelijyydestä performatiivisena ja merkityksiä tuottavana toimintana. Tutkimukseni taustalla vaikuttavat performanssi- ja rituaaliteoriat,...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Kivinen, Reetta
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Historian ja etnologian laitos, Department of History and Ethnology, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2018
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/58713
Kuvaus
Yhteenveto:Opinnäytteeni tutkimuskohteena on näyttelijän näkökulma harrastajateatteriin kulttuurisena ilmiönä. Tarkoitukseni on tarkastella teatteriharrastajan kokemusta näyttelijyydestä performatiivisena ja merkityksiä tuottavana toimintana. Tutkimukseni taustalla vaikuttavat performanssi- ja rituaaliteoriat, joihin perustuvia performanssin, rituaalin ja roolin käsitteitä olen käyttänyt aineiston analyysin keskeisenä työvälineenä. Suomalaisessa etnologiassa ja antropologiassa harrastajateatteria ei ole performanssinäkökulmasta aiemmin juurikaan tutkittu. Tutkielmaa varten olen tehnyt etnografista tutkimusta omassa harrastajayhteisössäni. Aineisto koostuu yksittäiseen näytelmäprojektiin osallistuneiden harrastajanäyttelijöiden teemahaastatteluista sekä haastatteluja täydentävästä havainnointimateriaalista. Aineiston analyysivaiheessa olen nostanut haastattelumateriaalista esiin tutkimuskysymysten kannalta olennaisia teemoja lähiluvun ja teemoittelun avulla. Tavoitteenani on ollut dialogisen tiedon tuottaminen yhdessä tutkittavien kanssa. Näyttelijyyteen liittyvät performanssit toimivat monella tasolla ja ovat vahvasti yhteydessä teatterin liminoidiin tilaan, jossa toimintaa ohjaavat arjesta poikkeavat normit ja odotukset. Näiden lisäksi harrastajien kannalta merkityksellisiä teemoja tutkielmassa ovat kehollisuus, yhteisöllisyys, harrastusmotiivit sekä näyttelijyys voimavarana. Näytelmän harjoitusprosessin tuloksena teatterin lavalle rakentuu arjesta irrallinen hetkellinen kulttuuri, jossa näyttelijä ei ole täysin oma itsensä, mutta ei myöskään kokonaan itsensä ulkopuolella. Tutkimustulokset antavat viitteitä myös teatteriharrastuksen ja hyvinvoinnin sekä harrastajanäyttelijyyden ja identiteetin välisestä yhteydestä, mikä avaa mielenkiintoisia jatkotutkimusmahdollisuuksia.