| Yhteenveto: | Globalisoituvassa maailmassa törmäämme joka päivä yhä useampaan kieleen. Internet ja muu media tuo monikielisyyden syrjäisimpäänkin kolkkaan. Sen lisäksi vuoden 2016 lopussa Suomessa asui yli 240 000 vieraskielistä henkilöä. Suomalaisten kieliasenteet maailmassa, jossa globalisaatio koskettaa meidän jokaisen elämää, ovat olleet kielitieteilijöiden mielenkiinnonkohteena ennenkin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten asenteita eri kotimaisia ja vieraita kieliä kohtaan sekä tutkia, onko eritaustaisten suomalaisten välillä havaittavissa eroja kieliasenteissa.
Tutkimuksen aineisto kerättiin 22.11.2017 ja 8.1.2018 välisenä aikana avoimella Internet-kyselyllä, jota mainostettiin julkisella Facebook-päivityksellä. Kyselyyn vastasi 488 henkilöä, joista 413 suoritti kyselyn loppuun. Kyselyssä käytettiin sekä avoimia että suljettuja monivalintakysymyksiä, asteikkokysymyksiä ja avoimia kysymyksiä. Tutkimuksen data oli sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista. Kvantitatiivisen datan analyysi tehtiin vastausten tilastoinneilla ja vertailuilla. Kvalitatiivisen datan tutkimiseen käytettiin temaattista koodausta ja tilastointia, jolloin kvantitatiivista dataa tutkittiin myös kvalitatiivisin keinoin.
Tutkimuksen tulokset osoittivat muunmuassa, että suomalaiset pitävät englannin kieltä suuressa käytännön arvossa, joiltain osin suuremmassa kuin omaa äidinkieltään. Myös ruotsia ja venäjää vastaajat pitivät suhteellisen tärkeänä, mutta niihin yhdistettiin myös paljon negatiivisia asioita. Alueellisia eroja eri kieliin kohdistuvissa asenteissa löydettiin, joskaan odotettuja selviä eroja ruotsiin ja venäjään suhtautumisessa itäisen ja läntisen Suomen välillä ei löydetty. Tutkimuksen tuloksista voitiin päätellä, että kotiseudun vaikutus kieliasenteisiin ei ole yhtä iso kuin sukupuolen tai koulutustaustan, joissa löydettiin huomattavampia eroja.
|
|---|