Sosiaalinen tuki kansanedustajien vertaissuhteissa

Tämän maisterintutkielman tavoite oli ymmärtää sosiaalista tukea kansanedustajien vertaissuhteissa: millaista kansanedustajien vertaissuhteissa hakema ja tarjoama sosiaalinen tuki on, miten kansanedustajat kuvaavat työnsä kuormittavuutta sekä millaisia kansanedustajien vertaissuhteet ovat ja minkä m...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Suvanto, Marjo
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2018
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/58637
Kuvaus
Yhteenveto:Tämän maisterintutkielman tavoite oli ymmärtää sosiaalista tukea kansanedustajien vertaissuhteissa: millaista kansanedustajien vertaissuhteissa hakema ja tarjoama sosiaalinen tuki on, miten kansanedustajat kuvaavat työnsä kuormittavuutta sekä millaisia kansanedustajien vertaissuhteet ovat ja minkä merkityksen edustajat niille antavat. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla keväällä 2018, ja tutkimusta varten haastateltiin kymmentä kansanedustajaa. Kerätty haastatteluaineisto litteroitiin ja teemoiteltiin. Sosiaalista tukea on aiemmin tutkittu paljon määrällisesti sekä erityisesti työelämän kuormittavuuden ja siitä selviytymisen näkökulmasta. Tähän tutkimukseen haastatellut kansanedustajat kokivat työnsä kuormittavaksi, mutta kiinnostavaksi. Kuormittavuutta lisäävät julkisuuden ja kiireen luoma paine. Sosiaalinen tuki on merkittävässä roolissa kuormittavuuden helpottamisessa, ja tuki on sekä tiedollista että emotionaalista. Tiedollinen tuki käsittelee sisältöasioita ja menettelytapoja, emotionaalinen tuki puolestaan esimerkiksi työn ja perheen yhteensovittamista. Sosiaalista tukea ilmaistaan sekä sanattomasti että sanallisesti, ja tukea esiintyy yli puoluerajojen, vaikka oma eduskuntaryhmä onkin merkittävä tuen tarjoamisen ja hakemisen kohde. Vertaistuki on kansanedustajille tärkeää, mutta edustajien toivottaisiin olevan enemmän tekemisissä toistensa kanssa vapaamuotoisesti. Kansanedustajilla on vertaissuhteissaan vähiten työystäviä ja eniten työtuttuja, mutta osa edustajista ei tunne puolta muista kansanedustajista. Eduskunnan toivottaisiin edistävän edustajien välistä vapaamuotoista kanssakäymistä enemmän. Tulosten perusteella eduskunnassa olisi monia mahdollisuuksia edistää kansanedustajien välistä vuorovaikutusta ja sosiaalista tukea. Valiokunnissa tehtävää työtä olisi syytä muuttaa vapaamuotoisemmaksi, nykyaikaisemmaksi ja valiokuntarajat ylittäviksi. Uuden kansanedustajan tueksi voitaisiin luoda mentorointijärjestelmä, ja valiokuntamatkojen lisäämisellä lähennettäisiin edustajien vertaissuhteita.