| Yhteenveto: | Kandidaatintutkielmani tutkii suomalaisten lasten kieliasenteita. Haastattelin kymmentä ihmistä kyselylomakkeen avulla. Nämä haastatellut ihmiset olivat kukin eläneet nuoruteensa aikana ranskankielisessä maassa. Tutkimuksen avulla pyrin selvittämään, että miten tämä ulkomailla vietetty aika oli vaikuttanut heidän omiin kieliasenteihinsa ja kielivalintoihin. Tuntevatko nämä haastatellut itsensä enemmän suomenkielisiksi vai kenties jopa ranskankielisiksi ? Mahdollisuus myös on, että tämä aika olisi muokannut heidän kieli-identiteetinsä kaksikieliseksi ? Analyysini vaati, että perehdyn huolella kieli-identiteetin ja identiteetin termistöön. Kandidaatintutkielmani teoria osuudessa perehdytään näihin kahteen termiin sekä kaksikielisyyteen ja sen aspekteihin. Teoria osuuden jälkeen käymme läpi kuinka aineisto on kerätty, jonka jälkeen pääsee vuoroon analyysi osuus joka koostuu kolmesta eri kohdasta. Analyysini pohjautuu teoria osuuden antamiin tietoihin. Ensimmäisessä kohdassa analysoimme kyselyn kysymyksiä, jotka liittyvät ranskankielisyyteen. Seuraavana analysoimme äidinkieleen liittyvät vastaukset. Tässä tapauksessa jokaisella kyselyyn vastanneista ihmisestä äidinkielenä oli Suomi. Viimeisenä vuorossa on kieli-asenteita pohtivat vastaukset.
Inspiraationi olen saanut Sanna Iskaniuksen tekemistä tutkimuksista kieli-identiteettiin liittyen.
|
|---|