| Yhteenveto: | Stressi on yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa yleinen, psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia
heikentävä ongelma, jonka hoitamiseen verkkovälitteiset interventiot tarjoavat mahdollisen
ratkaisun. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella yliopisto-opiskelijoiden kokeman
stressin ja sen muutosten yhteyttä stressioireilun taustamekanismeina nähtyihin psykologiseen
joustamattomuuteen sekä tietoisuustaitoihin ja sen alataitoihin verkkovälitteisen Opiskelijan
Kompassi -hyvinvointiohjelman yhteydessä. Lisäksi tarkasteltiin eroja vähän ja paljon stressiä
kokevien opiskelijoiden kirjoittamien viikkovastaustekstien sana- ja fraasivalinnoissa. Opiskelijan
Kompassi on Jyväskylän yliopistossa kehitetty tuettu verkkovälitteinen hyväksymis- ja
omistautumisterapiaan pohjautuva hyvinvointiohjelma, jonka osallistujilta (N=123) kerättyjä tietoja
käytettiin tässä tutkimuksessa. Mittareina käytettiin PSS-10:tä (koettu stressi), AFQ-Y:tä
(psykologinen joustamattomuus) sekä FFMQ:ta (tietoisuustaidot). Lisäksi osallistujien ohjelman
aikana erilaisiin pohdintatehtäviin kirjoittamia viikkovastauksia tarkasteltiin tekoälyohjelman avulla
yhteistyössä Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan kanssa. Saatujen tulosten
perusteella ennen ohjelman alkua mitattu koettu stressi ja psykologinen joustamattomuus sekä
toisaalta koettu stressi ja tietoisuustaidot eivät olleet yhteydessä toisiinsa. Sen sijaan koetun stressin
muutos oli yhteydessä sekä psykologisessa joustamattomuudessa että tietoisuustaidoissa
tapahtuneisiin muutoksiin ja toisaalta ennen ohjelman alkua mitattuihin psykologisen
joustamattomuuden ja tietoisuustaitojen tasoihin. Tietoisuustaitojen alataitojen osalta koetun
stressin muutos oli käänteisesti yhteydessä ei-arvioivuuden ja ei-reagoivuuden muutoksiin ja ennen
ohjelman alkua mitattuihin tietoisen toiminnan ja ei-reagoivuuden tasoihin. Viikkovastauksissa
havaittiin useita vähän ja paljon stressiä kokevien vastaukset toisistaan erottavia sana- ja
fraasivalintoja, ja ohjelmasta hyötyminen koetun stressin osalta voitiin ennustaa ohjelman alkupään
vastaustekstien perusteella 85%:n tarkkuudella. Jatkotutkimuksen kannalta mielenkiintoisimpana
tuloksena voidaan pitää koetun stressin ja sen taustamekanismien yhteyksien puuttumista ohjelman
alussa, mikä saattaa kertoa stressin erilaisuudesta diagnoosipohjaisiin mielenterveyshäiriöihin
verrattuna. Tutkimus toimii myös ensiaskeleena suomenkielisen tekoälypohjaisen tekstianalytiikan
hyödyntämiselle psykologian alalla.
|
|---|