| Yhteenveto: | Tutkielman tarkoituksena on selvittää, onko Juha Sipilän hallituksen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen taustalla tilaaja-tuottaja-toimintatapa sekä millainen käytännön tilaaja-tuottajamalli on syntymässä käyttäen apuna Pekka Valkaman kolmen erilaisen tilaaja-tuottajamallin määritelmiä. Lisäksi tutkielmassa pyritään vastaamaan systeemiteorian keinoin siihen, miksi uudistus on saanut tällaisen muodon. Teoreettisena viitekehyksenä toimii Niklas Luhmannin systeemiteoria, julkisen sektorin sekä tilaaja-tuottaja-toimintatavan kehitykseen vaikuttaneet julkisen valinnan teoria, new public management eli NPM, päämies-agenttiteoria sekä itse tilaaja-tuottaja-toimintatapa sekä Valkaman kuvaamat mallit.
Aineiston analysoinnissa hyödynnän sisällönanalyysiin nojaavaa dialogista tematisointia. Tuloksena esitän, että pohjimmiltaan muodostumassa on tilaaja-tuottaja-toimintatapa ja tarkemmin niin sanottu keskitien tilaaja-tuottajamalli, mutta valinnanvapauslain mukanaan tuoman kuluttajanvalinnan myötä asia ei ole täysin yksiselitteinen. Sote-reformin myötä syntyvä tilaaja-tuottaja-toimintatavan ja kuluttajanvalinnan hybridi vaatisi lähempää tarkastelua. Systeemiteoreettisesti tarkasteltuna viisi osajärjestelmää, politiikka, oikeus, talous, terveydenhuolto sekä tiede ovat aktiivisesti mukana sote-uudistuksessa. Erityisesti talouden kaikkivoipainen olemus ja pyrkimys talouden merkityksen korostamiseen nousee vahvasti esiin aineistosta.
|
|---|