| Summary: | Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa, minkälaisia kokemuksia vanhemmilla ja lapsilla on lasta koskevista julkaisuista sosiaalisessa mediassa. Lisäksi selvitimme, miten vanhemmat perustelevat lapsistaan tekemiään julkaisuja sekä miten he kokevat ratkaisujensa vaikuttavan lastensa itsemääräämisoikeuteen ja yksityisyyteen. Tarkastelemme asiaa myös lasten näkökulmasta ja tutkimme, millaisia kokemuksia 10–11-vuotiailla suomalaislapsilla on aiheesta. Tutkittavat aikuiset ja lapset eivät ole toisilleen sukua.
Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta ja aineistonkeruun menetelmänä toimi puolistrukturoitu teemahaastattelu. Vanhempia tutkittiin keväällä 2017, ja tutkimukseen osallistui seitsemän alakouluikäisten lasten vanhempaa, jotka ovat jollakin tavalla aktiivisia sosiaalisessa mediassa. Kolme vanhemmista julkaisi lapsistaan tietoja sosiaalisessa mediassa ja kolme ei julkaissut. Lisäksi yksi vanhemmista julkaisi sisältöjä, joissa hänen lapsiaan ei voitu tunnistaa.
Lasten haastattelut toteutettiin syksyllä 2017, ja tutkittavina oli 19 lasta yhden suomalaisen alakoulun neljänneltä luokalta. Aineisto kerättiin kahdella ryhmähaastattelulla, joista toiseen osallistui kymmenen ja toiseen yhdeksän lasta. Molempia ryhmiä haastateltiin kahden oppitunnin verran. Lapsilta kerättiin aineistoa myös kirjallisessa muodossa.
Tulosten mukaan vanhemmat halusivat julkaista tietoja lapsistaan tuodakseen esille perhe-elämäänsä ja yhteisiä hetkiä. Julkaisemattomuuden syyt olivat monisyisempiä. Vanhemmat olivat pohtineet omien julkaisujensa vaikutuksia lastensa yksityisyyteen ja tulevaisuuteen. He pitivät lapsen itsemääräämisoikeutta tärkeänä, mutta korostivat sen ikäsidonnaisuutta. Lapsilla ilmeni ärsytystä liiallisesta kuvien jakamisesta sekä huolta vanhemman läsnäolon heikkenemisestä älylaitteiden runsaan käytön myötä. Lapset pitivät myös omaa itsemääräämisoikeuttaan ikäsidonnaisena.
Tulosten perusteella suomalaiset vanhemmat ja lapset kokevat ilmiön tärkeäksi. Vanhempien mukaan julkaisujen vaikutusta lapsen elämään on haasteellista arvioida ilmiön tuoreuden vuoksi. Tutkimus antaa uutta tietoa lasten ja vanhempien näkemyksistä aiheesta. Sen perusteella aiheen jatkokäsittely kodeissa ja kouluissa olisi tarpeen.
|
|---|