Kulttuurisesti moninaisten vanhempien osallisuus varhaiskasvatuksessa
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata lastentarhanopettajien kokemuksia ja näkemyksiä kulttuurisesti moninaisten vanhempien osallisuudesta varhaiskasvatuksessa.Tutkimuksessa tarkasteltiin myös vanhempien ja lasten kulttuurisen moninaisuuden huomioimista varhaiskasvatuksen käytänteissä. Tavoitteena ol...
| Main Author: | |
|---|---|
| Other Authors: | , , , , , |
| Format: | Master's thesis |
| Language: | fin |
| Published: |
2018
|
| Subjects: | |
| Online Access: | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/58235 |
| Summary: | Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata lastentarhanopettajien kokemuksia ja näkemyksiä kulttuurisesti moninaisten vanhempien osallisuudesta varhaiskasvatuksessa.Tutkimuksessa tarkasteltiin myös vanhempien ja lasten kulttuurisen moninaisuuden huomioimista varhaiskasvatuksen käytänteissä. Tavoitteena oli nostaa esiin olemassa olevia vanhempien osallisuutta tukevia ja perheiden kulttuurista moninaisuutta huomioivia käytänteitä.
Tutkimus on muodoltaan laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Tutkimusaineisto koostuu kahdeksan lastentarhanopettajan yksilöhaastatteluista. Analyysissä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen löydösten mukaan kulttuurisesti moninaisten vanhempien osallisuutta pyrittiin tukemaan varhaiskasvatuksen yleisillä kasvatusyhteistyön käytännöillä. Haasteena vanhempien osallisuuden toteutumiselle koettiin yhteisen kielen puute ja kulttuuriset erot. Lastentarhanopettajat näkivät myös perheen maahanmuuton taustojen sekä vanhempien oman aktiivisuuden olevan yhteydessä
vanhempien osallisuuteen. Kulttuurisesti moninaisten lasten varhaiskasvatuksessa lastentarhanopettajan keskeinen tavoite oli tukea lasten suomen kielen kehittymistä. Sen sijaan lapsen äidinkielen ja kulttuuri-identiteetin tukemisen koettiin olevan lapsen vanhempien vastuulla. Lastentarhanopettajat kokivat, että varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen oppimisympäristöissä ja käytännöissä oli vielä kehitettävää kulttuurisen moninaisuuden huomioimiseksi. Kehittämistä
koettiin olevan erityisesti lasten monikielisyyden tukemisessa ja kulttuurisen moninaisuuden näkyväksi tekemisessä.
|
|---|