Kulttuurisesti moninaisten vanhempien osallisuus varhaiskasvatuksessa

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata lastentarhanopettajien kokemuksia ja näkemyksiä kulttuurisesti moninaisten vanhempien osallisuudesta varhaiskasvatuksessa.Tutkimuksessa tarkasteltiin myös vanhempien ja lasten kulttuurisen moninaisuuden huomioimista varhaiskasvatuksen käytänteissä. Tavoitteena ol...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Karhunen, Suvi
Other Authors: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2018
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/58235
Description
Summary:Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata lastentarhanopettajien kokemuksia ja näkemyksiä kulttuurisesti moninaisten vanhempien osallisuudesta varhaiskasvatuksessa.Tutkimuksessa tarkasteltiin myös vanhempien ja lasten kulttuurisen moninaisuuden huomioimista varhaiskasvatuksen käytänteissä. Tavoitteena oli nostaa esiin olemassa olevia vanhempien osallisuutta tukevia ja perheiden kulttuurista moninaisuutta huomioivia käytänteitä. Tutkimus on muodoltaan laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Tutkimusaineisto koostuu kahdeksan lastentarhanopettajan yksilöhaastatteluista. Analyysissä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuksen löydösten mukaan kulttuurisesti moninaisten vanhempien osallisuutta pyrittiin tukemaan varhaiskasvatuksen yleisillä kasvatusyhteistyön käytännöillä. Haasteena vanhempien osallisuuden toteutumiselle koettiin yhteisen kielen puute ja kulttuuriset erot. Lastentarhanopettajat näkivät myös perheen maahanmuuton taustojen sekä vanhempien oman aktiivisuuden olevan yhteydessä vanhempien osallisuuteen. Kulttuurisesti moninaisten lasten varhaiskasvatuksessa lastentarhanopettajan keskeinen tavoite oli tukea lasten suomen kielen kehittymistä. Sen sijaan lapsen äidinkielen ja kulttuuri-identiteetin tukemisen koettiin olevan lapsen vanhempien vastuulla. Lastentarhanopettajat kokivat, että varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen oppimisympäristöissä ja käytännöissä oli vielä kehitettävää kulttuurisen moninaisuuden huomioimiseksi. Kehittämistä koettiin olevan erityisesti lasten monikielisyyden tukemisessa ja kulttuurisen moninaisuuden näkyväksi tekemisessä.