Kohtaamisia ja kipupisteitä: Kasvatusyhteistyö varhaiskasvatuksessa monikulttuuristen perheiden kanssa

Luoma Päivi ja Mättö Taina 2018. Kohtaamisia ja kipupisteitä. Kasvatusyhteistyö monikulttuuristen perheiden kanssa. Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma. Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta. Jyväskylän yliopisto. 81 sivua. Tässä erityispedagogiikan pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan l...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Luoma, Päivi, Mättö, Taina
Other Authors: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2018
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/58227
Description
Summary:Luoma Päivi ja Mättö Taina 2018. Kohtaamisia ja kipupisteitä. Kasvatusyhteistyö monikulttuuristen perheiden kanssa. Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma. Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta. Jyväskylän yliopisto. 81 sivua. Tässä erityispedagogiikan pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan lastentarhanopettajien kokemuksia kasvatusyhteistyöstä monikulttuuristen perheiden kanssa. Tarkoituksena on selvittää, mitä kulttuurisensitiivisyys ja interkulttuurinen kompetenssi tarkoittavat kasvatusyhteistyössä ja minkälaisia valmiuksia ne edellyttävät lastentarhanopettajalta. Kasvatusyhteistyö monikulttuuristen perheiden kanssa on vielä suhteellisen uusi asia varhaiskasvatuksessa. Laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa etelä-suomalaista lastentarhanopettajaa kahdessa ryhmähaastattelussa. Aineisto analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimustuloksissa keskeisiksi tekijöiksi onnistuneessa kasvatusyhteistyössä osoittautuivat lastentarhanopettajan sitoutuneisuus, positiivinen kiinnostus erilaisuutta ja erilaisia kulttuureja kohtaan sekä halu oppia uutta. Tiedostava asenne, tietoinen toiminta monikulttuurisessa yhteistyössä sekä kyky reflek-toivaan työotteeseen vahvistavat lastentarhanopettajan kulttuurisensitiivisyyttä ja interkulttuurista kompetenssia. Tutkimuksen perusteella voidaan pitää tärkeänä, että lastentarhanopettaja saa työnsä tueksi riittävästi koulutusta ja hänel-lä on mahdollisuus käydä reflektiivistä pohdintaa työyhteisössään. Lisäksi tarvitaan tahtoa ja herkkyyttä kohdata erilaisuutta sekä kykyä pohtia omia arvoja ja kasvatuskäsityksiä. Oppimisen tulee tapahtua myös ajattelun ja tunteiden tasolla. Asiasanat: Kasvatusyhteistyö, varhaiskasvatus, monikulttuurisuus, kulttuurisensitiivisyys, interkulttuurinen kompetenssi, reflektiivinen työote